Sauna-projekti on alkanut + kukka-asioita

Suuri rutistus sauna  & pesutilojen suhteen on alkamassa. Aloitimme vanhan huussin ja saunan sisätilojen purkamisella. Ensi viikonlopuksi pitää tilata purkulava rakennusjätteitä varten, sekä sorakuorma myös.

Tarkoituksena on uusia ensiksi sauna ja rakentaa sen yhteyteen suihkutilat. Emme pura koko vajaa, vaan rakennamme huonot kohdat uudelleen. Onkohan liian optimistista toivoa projektin olevan päätöksessä syksyyn mennessä..?

Selviytyjiä

Olin eniten huolissani pionieni kunnosta aika erikoisen talven jälkeen. Pihalta viime kesällä löytynyt pioni ei vielä näyttänyt virkoamisen merkkejä, mutta toivotaan parasta. Annoin sille hieman kahvinpuruja rohkaisuksi.

Tädiltä saamani perinne-pioni voi oikein hyvin, monta punaista piippoa jo näkyvissä!

Lehtosinilatva on tehnyt jo muhkeat, raikkaat lehdistöt kesää varten :)

Sormustinkukka on kylväytynyt ympäriinsä, siirtelin niiden alkuja järkevämpiin paikkoihin. Tässä on sormustinkukista muhkein, odotan sen kukkivan tänä kesänä. 

Raparperikin kurkistaa. Loppumattoman tehtävälistan jatkossa lukee että raparperit pitäisi nostaa ylös ja kunnostaa niiden kasvualusta täysin. Viime kesänä saimme vain pari laihaa, aneemista vartta.

Pelastuspenkki

Jatkoin maatiaiskurjenmiekka-penkkiä, ajatuksena oli istuttaa uuteen penkkiin siemenestä kasvattamani neljä kuolanpionin taimea. Sainkin taimet istutettua, mutta penkistä tulikin ''salvaatio-penkki''. Maantien huonommalle puolelle oli karannut pari narsissin alkua ja lumikello. Saunan oven edestä löysin muutaman liljan, akileijan, varjoliljan ja lukemattomia skilloja. Nämä kaikki + karkulaiset sormustinkukat pääsivät pelastuspenkkiin.

Sammakko ihailee pelastuspenkkiä.

Kevään kukkaloistoa

Syksyllä istuttamani miljoona sipulia ovat selvinneet sekä talvesta että myyrien hyökkäyksistä. Tulppaanit ovat tehneet vauvoja niilläkin kuivilla ja hiekkaisilla paikoilla, joista luulin siirtäneeni sipulit parempiin paikkoihin.   

Rakastan keltaisia krookuksia. Myös jotkut haaleat, maidon väriset krookukset kukkivat, mutta en niitä enää taida hankkia, ne tuntuivat liian haaleilta näiden rinnalla.

Nämä sinisetkin ovat tosi sieviä!

Viime keväänä työpaikkani edustusistutuksien jo kukkineita narsisseja oltiin aikeissa heittää jätteisiin, kun minä ja työkaverit ehdimme hätiin ja pelastimme narsissiparkojen sipulit. 

 

Luin jostain puutarhalehdestä että parhaimmillaan lumikellojen sipuleista on maksettu yli 2000 dollaria. Voi kunpa nämä pihan galanthukset olisi jotain harvinaista lajia, saunakassaan tarvittaisiin täytettä :D.

Skillojen sininen väri on jotain ylimaallista. Kirkkaista kirkkain taivaansininen. Skilloilla on kivan vahva sipuli, joskus riittää kevyt nyppäisy ja koko skilla on irti maasta.

Sinivuokot, nuo herkät kaunokaiset

Watti

Watti ei ihan muistanut mikä paikka Röttelö olikaan. Kun perjantai-iltana poistuin pihalle hetkeksi, Watti kuulemma juoksi kahden oven väliä, huutaen mamia takaisin. Onneksi kissan muisti palautui piakkoin, eikä Watti luullut mamin joutuvan tuhon tielle pihalle mennessään.

Elämän ihme sekä mahdollinen arvonta tulossa!

Elämän ja kasvun ihme ei  koskaan lakkaa yllättämästä. Äitini oli 12 vuotta sitten tuonut Portugalista jättikäpyjä paikallisen golfkentän pinja-havupuista. Kävyt olivat olleet hyllyn päällä koristeena kaikki nämä vuodet, kunnes viime viikolla kävyt putosivat maahan. Sisällä oli varmaan ollut niin kuiva sisäilma että piilossa olleet siemenet karisivat.

Ensin Kaapo teki siemenille laatutarkastuksen.

Äiti pisti multiin muutaman siemenen ja ne alkoivat itää jo viikossa! Erikoista on se, että suurin osa taimista kuoli parvekkeella ollessaan, vaikka onhan pinjojen kotiseudullakin pakkasta. Onneksi sentään yksi säilyi.

Harvinaisen söpö ja tanakka taimi!

Arvonta tulossa kukkaketojen puolesta!

Omat tomaatintaimeni kuolivat, mikä ei olekaan huono asia koska en pian pysty itse niitä kastelemaan niin usein kuin pitäisi. Multa taisi olla vääränlaista ja kastelin liikaa. Ehkä alitajuisesti halusinkin tappaa tomaattini? Mutta onneksi kuolanpionien taimet sekä Crazy Daisyt vielä sinnittelevät. Olen saanut summittaisen ajankohdan leikkaukselleni, ajankohta olisi toukokuun alussa. Olen silloin vähintään kuukauden poissa blogien ja kukkien maailmasta, joten ajattelin pistää pystyyn arvonnan sitä ennen.

Sydäntäni lähellä on perinteiset kukkakedot ja perhoset, joten tulen arpomaan perhosille maistuvien kukkien siemiä sekä perinteisen kukkakedon siemeniä, plus jotain pientä extraa :). Arvonnasta tulee lisätietoa piakkoin.

Itse raadoin selkä limassa viime syksynä kun poistin 10 sentin maakerrosta, jossa juhlivat ainoastaan rikkaruohot ja punkit. Kannoin paikalle monta kärryllistä hiekkaa ja sirottelin sekaan erilaisia kedon kukkien siemeniä. Nyt pläntillä jo hieman vihertää, odotan innolla miten kedon kasvu etenee.

Lupiinin siemeniä arpomissani pusseissa ei tule olemaan :). Tontin katastrofi-vyöhykkeellä kasvaa vaikka mitä tuhokasvia.

Watti, Watti, Watti

Watilla on ollut tylsää. Mami on ollut pitkiä päiviä töissä ja Ukko työmatkoilla. Watin on pitänyt keksiä ylimääräistä säpinää. Kuten lelulaatikon pudottaminen keskellä yötä ja kuivaustelineen kaataminen.

Muistakaa venytellä!

Miten niin olen tiellä?

Tässä vaiheessa päätin jättää kaavan leikkaamiset toiseen kertaan :D.

11 kysymystä ja vastaukset niihin

Pelaguu Kaaos kukkaruukussa-blogista haastoi minut vastaamaan 11 kivaan kysymykseen. Laitan haasteen myös eteenpäin,

Tässäpä säännöt:
-Vastaa 11 kysymykseen jotka ovat lopussa.
- Keksi 11 uutta kysymystä (ei ole pakko liittyä puutarhailuun tai mihinkään yhteen aiheeseen), jotka laitat eteenpäin 5-11 bloggaajalle, joilla on alle  1000 lukijaa.

1. Miten käynnistät aamusi/päiväsi?
Olen rutiinien orja. Joka arkiaamu herään kuudelta, keitän aamupuuron, juon lasin mehua ja samalla lueskelen lehtiä, ja aamutoimien jälkeen kiirehdin bussiin ja junaan. Viikonloppuisin rönsyilen ja saatan herätä hurjimmillani jopa yhdeksältä ja ruokaankin on enemmän aikaa panostaa.

2. Mihin paikkoihin veisit ystäväsi, jos he tulisivat käymään kotikaupungissasi/kunnassasi?

Asun Espoossa, jossa ei taida olla mitään ykkös-matkanähtävyyttä. Ikeaa ei lasketa matkanähtävyydeksi.
 Haluaisin kuitenkin esitellä kaikille kynnelle kykeneville Järvenperän Aurora Karamzinin kartanon ja puiston. Puistoon saa kuka tahansa mennä kävelylle ja rauhoittumaan, kartano taitaa olla nykyään vanhainkoti. Auroran puistossa on ikivanhoja tammia, soma Pitkäjärveen valuva puro ja monia harvinaisia puulajeja. Huhu kertoo että Venäjän keisari Karamzinien luona kyläillessään istutti yhden puiston suurista tammista. On hauska puistossa kävellessään miettiä: ''onkohan se tämä?''

3. Tekisitkö jotain toisin jos pystyisit?

Uskon että jokaiselle tulee elämän varrella sellaisia kokemuksia eteen, jotka olisi voinut hoitaa eri tavalla, mutta jos jotain muuttaisin niin olisinko enää se mitä olen nyt? Sen ainakin tiedän ettei liika asioiden vatvominen ja murehtiminen paranna mitään asiaa, vaan voivat jopa pahentaa fiiliksiä. Pitää elää tässä hetkessä.

4. Aiotko osallistua Avoimet puutarhat-tapahtumaan?

Minun tuoksuvatukkaista, vuohenputkien ja palsamien valtaamaa puutarhaani ei tapahtumaan kyllä huolittaisi :D. Tapahtuma kuitenkin kiinnostaa ja katsojana voisin osallistua jos joku kohde sattuisi olemaan jossain lähellä.

Tuoksuvatukkaviljelmäni :(.

5. Lempi kesäpuuhasi jos puutarhanhoitoa ei lasketa?
Rakastan kesätoreja ja leppoisaa tunnelmaa. Helteisen päivän jälkeen ei ole järvessä uimisen ja sen jälkeisen huurteisen siiderin voittanutta.


6. Mitä mieltä miehesi on bloggaamisesta ja/tai puutarhahöyrähdyksistäsi?

Ukko on suhtautunut pitkämielisesti ja hyväntuulisesti bloggaamiseeni ja puutarhaharrastukseeni. Hän tosin joskus kysyy kärsivällä äänellä kun olen avaamassa siemenjemmaani: ''ei kai TAAS lisää siemeniä?''. Ukko tukee puutarhaharrastustani ja on hyvä apu kuoppien kaivamisessa ja multasäkkien kantamisessa. Ukon akilleen kantapää on nurmikon ajaminen, lievästi ilmaistuna hän ei nauti siitä tippaakaan.

Mökin ruusu

7. Elämäsi paras asia juuri nyt?
 Olen löytänyt maalaamisen nautinnon uudelleen. Olen aikoinani harrastanut paljonkin taidetta, mutta harrastus jäi jonnekin. On kiva huomata että taidot ei ole aivan ruosteessa.

8. Lempi vuodenaikasi; kevät, kesä, syksy vai talvi?
 Oloni on aina todella tukala helteellä ja hikoilen silmät päästä. On myös huono omatunto jos kauniina päivänä jää sisälle. Rakastan syksyn värikylläisyyttä, raikasta ilmaa ja hämyisiä iltoja jolloin voi hyvällä omatunnolla jäädä huovan alle juomaan kuumaa teetä.


9. Aamu- vai iltaihminen?
Aamuihminen ehdottomasti! Minulle on haastavaa nukkua viikonloppunakaan edes kahdeksaan. Koen että kun herää aikaisin niin ehtii tehdä vaikka mitä lounasaikaan mennessä. Toki sitten illalla sammahdan lähes varoittamatta. Minuun väsymys iskee kuin salama: Nyt on päästävä nukkumaan! Tällä sekunnilla!


10. Puutarhasi paras kohta tai asia?
 Olen ylpeä Röttelön yhdestä rinteestä, joka on täynnä keltapäivänliljoja ja myöhemmin kesällä täynnä valkoista ukonhattua. Nämä kukat eivät ole minun ansiotani, talossa ennen asunut mummo saa ottaa kukkaloistosta kunnian. Hyötynäkökulmasta rakastan marjapensaitani, mustaherukkaa eritoten. Nyt talvella marjasmoothiet maistuvat ja tuntuu hyvältä että marjat ovat omasta takaa.

11. Kaksi tai kolme asiaa, mitkä ottaisit mukaan autiolle saarelle, jossa ei olisi mitään muuta kuin sinä ja pieni autio saari?

Tätä olen joskus miettinyt puolitosissani. Ottaisin mukaan tulentekovälineet, ilotulituksia pelastajien huomion herättämiseksi sekä ison kasan soijaproteiinia nälän pitimiksi.

 Tässä tulevat 11 minun keksimääni kysymystä :).

1. Mikä on sinun puutarhasi rakkain kukka, kasvi tai puu? Vaihtoehtoisesti sinulle rakkain huonekasvi?
2. Onko sinulla mielessä sellaista kasvia, jota voisit helppohoitoisuutensa tai jonkun muun ominaisuuden vuoksi suositella muillekin?
3. Millainen on unelmiesi talo, mökki tai asunto?
4. Mikä on lempiruokalajisi? Se ruoka tai jälkiruoka joka onnistuessaan saa mutrusuunkin hymyyn?
5. Ketä historiallista hahmoa ihailet eniten?
6. Minne haluaisit mieluiten matkustaa?
7. Jos sinulla olisi toteemieläin, mikä se olisi?
8. Miten saat itsesi parhaiten rentoutumaan kiireisen päivän jälkeen?
9. Mikä on sinun sisustusinhokkisi, mikä asia tai esine ei ovesi kynnyksen yli pääse?
10. Oletko jonkin esineen keräilijä, mitä keräilet?
11. Mikä oli lapsuutesi lempileikki tai lempilelu?


 Kysymyksiä saa lainailla jos et ole haastetta vielä saanut!
Minä haastan seuraavat blogit:

Vieno Vispilän Vintagereseptit
Puutarhakompiaisia
Kaupunkilaistyttö muutti maalle
Pikkuinen puutarhani
Nordicgarden

Eukko Kyöpelivuorelta

Viime perjantaina sain nautiskella vapaapäivästä, jonka puoliksi vietin Kevätmessuilla. Messuilta olin ostanut käteviä paperipotteja, jotka ainakin myyntipuheen mukaan tulevat pysymään kasassa kunnes kasvin juuret työntyvät pohjan rei'istä ulos. Lisäksi ostin samalta osastolta söpöt koulimistyökalut. Jäin messualuetta kiertäessäni liian hyvät myyjäntaidot omaavan tädin hampaisiin ja poistuin messuilta pihkavoiteen ja rentouttavan jalkavoiteen kera. En edes koskaan käytä jalkavoiteita, mutta tulihan sille heti lauantaina käyttöä, paljosta kävelystä johtuva turvotus hälveni puolen tunnin kuluessa. Ja lähes maagiset parannusvoimat omaava pihkavoide taas paransi minua pitkään ärsyttäneen pikkuhaavan. Ostokset eivät siis olleetkaan turhat!

Flegu-Watti.

 Kylvöpuuhat alkoivat

Eilen vihdoin kävin siemenjemmani läpi ja sain kevätkylvöt aloitettua. Kylvin minikasvihuoneisiin erilaisia ruukku & kirsikkatomaatteja, ja muutaman raparperinsiemenen. Kukkamaailmaa edustavat tällä kertaa hassunhauska päivänkakkara, Crazy Daisy ja tarhaorvokit. Kylvin myös amerikkalaista vuoriminttua. Mintulla oli uskomattoman pienet siemenet.

 Kylmäkäsittelyä kaipaamaan jäävät punaluppio, piikkikukka ''Miss Willmotin kummitus'', sekä saksankirveli. Harmaakäenkukalle ja piiankielelle ohjeen mukaan riittää suorakylvö. Kylmäkäsittelyä kaipaavat siemenet jäävät odottamaan syksyä. Viime keväänä kokeilin kylmäkäsitellä siemeniä, surkealla menestyksellä enkä ole inspiroitunut yrittämään uudelleen. Ehkä luonto hoitaa asian puolestani syksyn tullessa.

 Otin suuren riskin kuolanpionieni koulimisessa. Istutin pionit paperipotteihin normaaliin kukkamultaan. Minua pelottaa että viime kesästä asti vaalitut pioninalut eivät viihdykään kukkamullassa ja kuolevat, usein kun kuulee että pioneille kuuluu laittaa pelkkää hiekalla jatkettua peltomultaa.

Kylvökseni mahtuvat lähes kaikki uuden kasvilamppuni alle. Kasvilamppu oli hyvä hankinta. Minua nauratti kun huomasin että lampun alla oleilleet echinopsis-kaktusten alut olivat saaneet kunnon rusketuksen valon alla. En melkein erottanut niitä mullasta.

Kahvipapuni heitti jo siemenhattunsa päästään, mutta pitää lehtiään edelleen sykkyrässä, miettii uskaltaisiko sitä jo ulos kurkata.

Kyöpelivuorelta 

Löysin Röttelön läheisestä ''romupajasta'' kahdeksan hurmaavaa valokuvaa kauniista ballerinasta ja tanssikumppanistaan. Saa vinkata jos joku tunnistaa kyseisen kaunottaren :). Minulle sanottiin että minun kannattaisi antaa kuvat mieluummin jonnekin teatterimuseoon kuin että kehystäisin ne omaa seinää kaunistamaan. Ehkäpä laitankin kuvista kyselyn esimerkiksi kansallisoopperaan. Myyjän musta huumori kukki taas kuvia ostaessani, ballerina on kuulemma ''melkoinen eukko Kyöpelivuorelta'' :D. 

Watin kuulumiset

Watilla on ollut hieman jännittäviä hetkiä. Joka sunnuntai mami ja isi siivoavat hiki hatussa asuntonäyttöjä varten, nappaavat Watin kainaloon ja häipyvät evakkoon siskon luokse. Näistä pikavisiiteistäkin syntyy niin monia hämmentäviä tunteita, että kotiin palatessa Watti nukkuu reporankana aamuun asti.

Omasta mielestään Watti on kehittynyt huippumetsästäjäksi. Yhtenä iltana töistä palatessani päästin Watin parvekkeelle. Siellä se alkoi heti jahtaamaan lihavaa kärpästä. Huomasin tämän ja ihailin ja kehuin reipasta kissaani. Häivyin sisälle tekemään ruokaa. Kului ehkä minuutti kunnes parvekkeelta kuului karmea huuto. Juoksin parvekkeelle peläten että Watti on loukannut itsensä. Ei ollut mikään sellainen kyseessä. Watti kieri maassa onnellisena ja muka-valppaana teeskenteli että jahtaa edelleen sitä kamalaa kärpästä. Kissatkin nauttivat kehuista, kuka nyt yksin viitsii metsästää.

Ilkeät talitintit ovat onneksi hävinneet ja ehkä löytäneet muita kohteita kiusattavakseen. 

Kevättä näkyvissä

Kiirettä on pitänyt! Meidät on pitänyt kiireisenä Ukon sairastuminen ja se kun pistimme kaupunkiasuntomme myyntiin lähestyvän putkiremontin takia, tuntuu että koko ajan pitää olla siivoamassa ja puunaamassa.  Mutta onneksi Ukko on sentään lähes entisissä voimissaan, ja vieläpä palannut takaisin töihin. Itse olen innostunut harrastamaan ja käymään salilla lähestyvää leikkausta ajatellen, hyvä lihaskunto varmasti edesauttaa paranemista. Keskityn nyt pitämään kuolanpionin taimeni elossa ja kylvän muutamat tomaatin siemenet, mutta mahtipontisemmat suunnitelmat saavat jäädä. Leikkaukseen ei enää ole paljoa aikaa enkä pysty alkuviikkoina edes nostamaan kastelukannua.

Lämpöinen ihana kevät

Toin Ruotsista uusimman Gardeners World-lehden, jossa Monty Don esittelee omaa puutarhaansa ja kertoo mitä hän nyt maaliskuussa siellä puuhastelee. Hän kovasti halailee lehdessä narsissi-, ja iirisruukkuja ja valmistelee maata istutuksia varten. Osuvasti lehden mukana tuli myös zinnian siemeniä, joita minun olikin tarkoitus kokeilla.

Lehtien lukemista vaikeuttaa keväisen auringon lämmössä lekotteleva Watti.

Röttelössäkin vierailimme viime viikonloppuna. Kaikki jäät olivat sulaneet, mutta maa oli edelleen roudassa. Mutta löysin silti muutaman ilonaiheen kasvien muodossa.

Muutamat lumikellot ovat ensimmäisiä Röttelön kukkijoita tänä vuonna. Olen pahoillani siitä että olen ilmeisesti perennapenkkiä myllätessäni onnistunut tuhoamaan lumikellojen sipuleita, viime vuonna niitä taisi olla paljon enemmän. Minua pitää jännityksessä se, että onko keltavuokkoni, (kylän luultavasti ainoa esiintymä), voimissaan. Tässä sen näkee kuinka tärkeää on ottaa valokuvia puutarhastaan eri vuodenaikoina. Ettei vaan tule myllättyä jotain kasvia mikä ei sillä hetkellä näy.

Löysin pihatien vierestä alueen jossa kasvaa paljon rohtosormustinkukan siementaimia eri ikäluokissaan. En jaksa odottaa miltä sisääntulo näyttää sormustinkukkien ollessa kukassa.

Esikotkin ovat ilmestyneet.

Jotain krookuksia.

Nämä ovat vissiin purppuratulikukkien lehtiruusukkeita. Kasvattelin nämä siemenestä viime keväänä.

Röttelökin näytti hyvältä :). Myöhemmin keväällä uusi maali pintaan.

Piipahdimme mummon mökillä. Onneksi mummilla on huumorintaju kohdillaan.: punanenäinen kontianen oli kaivanut poteroita kaikkialle, ja varmaan napostellut kukkasipulit poskeensa.

Kontiainen on taitavasti tehnyt konnantyötään kukkapenkin mukaisesti.

Pientä askartelua

Äiti osti minulle ''Näpertelyä''-kirjan, jossa näperellään kaikkea minikokoista omaksi ja muiden iloksi. Aloin välittömästi näperrellä minikissoja. Isomman kissan innokkaalla avustuksella.

Tälläinen siitä tuli.

Vieraileva kissatähti, Senja

Vierailin ystäväni luona teellä ja kakkupalalla. Tapasin jälleen myös pienen mutta pippurisen Senja-kissan. Senja on luonteeltaan iloluontoinen ja kiltti, eli ei kyllä uskoisi silmiään kun näkee Senjan keittiökäytöksen. Minulla ei ollut aikomustakaan avata jääkaapin ovea, mutta oli lopulta aivan pakko kun Senja roikkui jääkaapin ovessa molemmin käsin ja päästi kärsiviä naukuja. Sain luvan antaa Senjalle hieman leikkelettä, joka sitten hävisi parempiin suihin alta aikayksikön.

Senja on alkujaan virolainen kissa. Senja taisi saada kodin Suomesta Rekku-rescuen kautta. 

Senjan mieliharrastuksiin kuuluu kalastaminen. Tai pikemminkin mielikuvakalastus, kaloihin ei kissa pääse käsiksi.