Eukko Kyöpelivuorelta

Viime perjantaina sain nautiskella vapaapäivästä, jonka puoliksi vietin Kevätmessuilla. Messuilta olin ostanut käteviä paperipotteja, jotka ainakin myyntipuheen mukaan tulevat pysymään kasassa kunnes kasvin juuret työntyvät pohjan rei'istä ulos. Lisäksi ostin samalta osastolta söpöt koulimistyökalut. Jäin messualuetta kiertäessäni liian hyvät myyjäntaidot omaavan tädin hampaisiin ja poistuin messuilta pihkavoiteen ja rentouttavan jalkavoiteen kera. En edes koskaan käytä jalkavoiteita, mutta tulihan sille heti lauantaina käyttöä, paljosta kävelystä johtuva turvotus hälveni puolen tunnin kuluessa. Ja lähes maagiset parannusvoimat omaava pihkavoide taas paransi minua pitkään ärsyttäneen pikkuhaavan. Ostokset eivät siis olleetkaan turhat!

Flegu-Watti.

 Kylvöpuuhat alkoivat

Eilen vihdoin kävin siemenjemmani läpi ja sain kevätkylvöt aloitettua. Kylvin minikasvihuoneisiin erilaisia ruukku & kirsikkatomaatteja, ja muutaman raparperinsiemenen. Kukkamaailmaa edustavat tällä kertaa hassunhauska päivänkakkara, Crazy Daisy ja tarhaorvokit. Kylvin myös amerikkalaista vuoriminttua. Mintulla oli uskomattoman pienet siemenet.

 Kylmäkäsittelyä kaipaamaan jäävät punaluppio, piikkikukka ''Miss Willmotin kummitus'', sekä saksankirveli. Harmaakäenkukalle ja piiankielelle ohjeen mukaan riittää suorakylvö. Kylmäkäsittelyä kaipaavat siemenet jäävät odottamaan syksyä. Viime keväänä kokeilin kylmäkäsitellä siemeniä, surkealla menestyksellä enkä ole inspiroitunut yrittämään uudelleen. Ehkä luonto hoitaa asian puolestani syksyn tullessa.

 Otin suuren riskin kuolanpionieni koulimisessa. Istutin pionit paperipotteihin normaaliin kukkamultaan. Minua pelottaa että viime kesästä asti vaalitut pioninalut eivät viihdykään kukkamullassa ja kuolevat, usein kun kuulee että pioneille kuuluu laittaa pelkkää hiekalla jatkettua peltomultaa.

Kylvökseni mahtuvat lähes kaikki uuden kasvilamppuni alle. Kasvilamppu oli hyvä hankinta. Minua nauratti kun huomasin että lampun alla oleilleet echinopsis-kaktusten alut olivat saaneet kunnon rusketuksen valon alla. En melkein erottanut niitä mullasta.

Kahvipapuni heitti jo siemenhattunsa päästään, mutta pitää lehtiään edelleen sykkyrässä, miettii uskaltaisiko sitä jo ulos kurkata.

Kyöpelivuorelta 

Löysin Röttelön läheisestä ''romupajasta'' kahdeksan hurmaavaa valokuvaa kauniista ballerinasta ja tanssikumppanistaan. Saa vinkata jos joku tunnistaa kyseisen kaunottaren :). Minulle sanottiin että minun kannattaisi antaa kuvat mieluummin jonnekin teatterimuseoon kuin että kehystäisin ne omaa seinää kaunistamaan. Ehkäpä laitankin kuvista kyselyn esimerkiksi kansallisoopperaan. Myyjän musta huumori kukki taas kuvia ostaessani, ballerina on kuulemma ''melkoinen eukko Kyöpelivuorelta'' :D. 

Watin kuulumiset

Watilla on ollut hieman jännittäviä hetkiä. Joka sunnuntai mami ja isi siivoavat hiki hatussa asuntonäyttöjä varten, nappaavat Watin kainaloon ja häipyvät evakkoon siskon luokse. Näistä pikavisiiteistäkin syntyy niin monia hämmentäviä tunteita, että kotiin palatessa Watti nukkuu reporankana aamuun asti.

Omasta mielestään Watti on kehittynyt huippumetsästäjäksi. Yhtenä iltana töistä palatessani päästin Watin parvekkeelle. Siellä se alkoi heti jahtaamaan lihavaa kärpästä. Huomasin tämän ja ihailin ja kehuin reipasta kissaani. Häivyin sisälle tekemään ruokaa. Kului ehkä minuutti kunnes parvekkeelta kuului karmea huuto. Juoksin parvekkeelle peläten että Watti on loukannut itsensä. Ei ollut mikään sellainen kyseessä. Watti kieri maassa onnellisena ja muka-valppaana teeskenteli että jahtaa edelleen sitä kamalaa kärpästä. Kissatkin nauttivat kehuista, kuka nyt yksin viitsii metsästää.

Ilkeät talitintit ovat onneksi hävinneet ja ehkä löytäneet muita kohteita kiusattavakseen.