Pikku juttunen

Ukko oli hoitanut hienosti kukkiani ollessani poissa, enon vaimolta saamani tomaatintaimet ovat venähtäneet isoiksi ja nuputkin ovat jo tulleet esiin. (Kiitos A:lle!) Aikaisemmin kylvetyt zinniat ovat myös itäneet.

Olin hieman tyhmä ja malttamaton kun lauantaina uskaltauduin Ukon kyydissä matkaamaan Röttelölle katsomaan mitä puutarhuri on saanut aikaan pihan ruohikkoa ajaessaan. Onneksi matka sujui kommelluksitta ja hissukseen köpöttelin katsomassa miten kukkani voivat, vaikka kipeää se teki.

Suloisen ballerinan ja miesballerinan klik! tarina on selvinnyt. Postaan siitä lähiaikoina erikseen :). 

Johan alkaa näyttämään oikealta puutarhalta! Muutoksen luo pelkästään se, että polveen asti ylettyvä ruohikko on ajettu pois.

Iirispenkkikin erottuu paremmin.

Keskipenkissä oli vielä tulppaanien aika.

 Kullerot

Kultapallerot ovat kukassa :).

Muutama oli kylväytynyt iirispenkkiin.

Pionit: harmia ja hieman toivoa

Mielen meni matalaksi kun näin tämän. Vahingossa tädiltä saamani pioni oli ajettu nurin :(. Onneksi mummo sanoi myöhemmin kriisipuhelun aikana että pioneilla on vahvat juuret, ensi vuonna se varmasti nousee taas.

Sarah Bernhard ja Duchesse De Nemours (kirjoitinko oikein?) ovat kasvaneet paljon ja antavat hieman lohdutusta.

Ei ole pioni, mutta epämääräisyyksien penkissä on kultatyräkki parhaimmillaan, kuin auringonpaiste :).

Siperianunikot

Kenties onnistunein siemenkokeiluni oli siperianunikkojen siementen kylvö. Ennen leikkausta siirsin hiki hatussa isoja unikontaimia sinne tänne. Viikonloppuna ne jo kukkivat.

Ailakit

En tiedä milloin olin ailakin siemeniä kylvänyt ja mikä minulla oli taka-ajatuksena, mutta nyt kuitenkin löysin kahta sorttia. Etupihalla kasvaa isoja, pitkiä ailakkeja ja iirispenkissä matalampaa, ruskealehtistä lajiketta.

Watti

Watti ei paljoa antanut mamille armoa kun tulin kotiin. Nukkumaan mennessä olin hyvilläni kun näytti kuin Watti olisi tulossa antamaan myötuntoisen puskun, mutta vieläkös mitä! Se suuntasi heti vesilasilleni, pettyäkseen ja hypätäkseen pois heti kun huomasi että olin peittänyt lasin kirjalla. Olen jo tottunut Watin taipumukseen varastaa toisten vesilaseista.

Harjasin Watin märällä harjalla saadakseni irtokarvat paremmin pois. Hetken Watti näytti muumeista karanneelta otukselta.

Laskut ovat hyvissä käsissä/mahan alla.

Sairaalasta hieman/ Watti katukatti

Olen vieläkin sairaalassa. Leikkaus meni hyvin ja olen täällä ainakin vielä pari päivää. Olin jo aikeissa julkaista postauksen siitä mikä minut tänne ajoi, mutta sitten päätinkin että aihe on niin laaja että minun kannattaa perustaa oma blogi sitä varten jos joku haluaa kohtalontoverilta tietoa tuosta vaivasta ja sen korjauskeinoista. Yksi postaus ei riitä kattamaan kaikkea asiaan liittyvää.

Yksi kommellus tänä aikana tapahtui ja kerronkin sen. Olin käynyt suihkussa, ja sen ajaksi sairaanhoitaja suojasi teipein epiduraaliputkeni. Kun palasin suihkusta, hoitaja vahingossa katkaisi putken. Hän kutsui anestesialääkärin, joka korjasi putken. Ei kulunut kauaakaan kun laitteeni alkoi uudelleen huutamaan ja lääkäri hälytettiin taas. No, kolmannella kerralla lääkärin tulo kestikin jo kauemmin, jona aikana en saanut kivunlievitystä ollenkaan. Tuntui kuin rinnassani olisi palava tanko. Vaivuin kivusta kaksinkerroin. Kun lääkäri vihdoin tuli, hän heti tuikkasi minuun hätäkipulääkettä ja aloitti kiinnitysoperaation uudelleen. Huoneeni ovi oli auki, olin ylävartalo paljaana, kiemurtelin kivusta ja yksi lääkäri ja yksi sairaanhoitaja oli auttamassa minua kunnon tohinalla, kun keittiöpoika näkee hyväksi hetkeksi tulla avoimesta ovesta sisään ja kysyä tärkeän kysymyksen: "Haluatko juotavaa?"

Watti katukatti

Näen Watin hoitopaikan täältä korkealta sairaalahuoneestani. Siellä se kuulemma istuu päivät ikkunanlaudalla ja katselee ihmisiä ja koiria. Watti on siinä mielessä fiksu ja laskelmoiva kissa, että se aina uudessa paikassa ollessaan suhtautuu hoitajiinsa erittäin mielistelevästi. Se söpöstelee ja köyristelee jaloissa ja jos se tekee jotain tuhmaa, kuten raapaisee hoitajaansa, se heti pyytää anteeksi köyristelyin ja silmien siristelyin.

Watti on päässyt kävelylenkeillekin. Huomatkaa tyylikäs maata laahaava masunahka. Se on uusinta uutta Helsinki-muotia.

 

Watti sai mukaansa oman pedin. Siinä se nukkuu aina rakas hiiri vierellään.

Raatamista ennen taukoa

Leikkaustani aikaistettiin päivällä. Onneksi aikaistettiin, sillä en halua ylimääräistä aikaa stressaamiselle ja kauhuskenaarioiden miettimiseen. Huomenna omistaudun matkalaukun pakkaamiseen ja yleiseen oleskeluun. Watti pääsee viikoksi hoitoon hyvään ja kissoja rakastavaan kotiin.

Iskä oli uurastanut lauantaina kuin heinämies. Koko saunarakennus oli tyhjennetty betonimurikoista ja mujusta. Olemme hyvin kiitollisia, kohta voi saunan rakentaminen alkaa.

Sunnuntaina olin niin sanotusti viimeisen kerran röttelöllä raatamassa. Aloitin pihahommat yhdeksältä aamulla, ja taisin lopettaa vasta iltapäivällä viideltä ja loppupäivän köpöttelinkin kuin vanha mummo. Tässä on lista mitä kaikkea tein:

1. Pionien istutusta. Otin Pionien kodin ohjeesta vaarin ja kaivoin pellosta ja vajan vierestä saven sekaista muhevaa maata ja tein kuolanpionille ja Monsieur Jules Elielle pioniystävälliset kuopat.

Kuolanpionin päädyin ostamaan isona taimena, siemenestä kasvatetut taimet kuolivat :(.

Monsieur Jules Elie aikoo kukkia tänä kesänä jo :).

2. Tiikerililjapenkki. Kaivuujätettä heivatessani aidan viereen, satuin katsastamaan tien puoleiseen ojaan. Siellä oli lauma tiikerililjoja karanneina! Viime vuonna sain siirtää samasta paikasta vain yhden liljan, nyt niitä oli pilvin pimein.

Tiikerililjat pääsivät ojasta allikkoon, iiristen viereen asumaan.

3. Aikuisikään ehtineiden taimien siirtämistä. Vauvapenkin unikot olivat jo kasvaneet isoiksi, siirsin niitä sinne sun tänne.

Nyt taas sitä ymmärtää miksi niitä nimilappuja kannattaa käyttää. En tunnistanut vauvapenkin asukeista kuin unikot. Tämäkin on joku mysteerikukka.

 4. Ruusupapuja. Istuttelin ruusupavun taimia, mummo sai mökilleen myös pari tainta.

 5. Kopioin istutuksen kirjasta. Eva Robildin Perennat kotipuutarhassa-kirja on ollut minulle suuri apu penkkejä ja kukkavalintoja miettiessäni. Kirjassa löytyy ohjeet ja esimerkit sopivista kasveista paikkaan kuin paikkaan.

Yhdellä sivulla oli tällanen kuva: röyhytattaren vieressä kasvoi vuorikaunokkia ja lupiinia.

Oma tattareni alkaa nousta alppiruusun vierestä. Siirsin sen eteen vuorikaunokit sekä suopayrtit.

 6. Kivikkopuutarhan perustamista. Jo jonkin aikaa olen halunnut perustaa kivikkopuutarhan jossa kasvaa pieniä ja sitkeitä kasveja. Kärräsin hiekkaa ja kaivuuhommissa löytyneitä kiviä kasaan ja sirottelin hieman multaa päälle. Kylvin ainoastaan mäkitervakkoa ja ketoneilikkaa. Aika näyttää onnistuinko tekemään paahteisen paikan kasveille miellyttävän kasvupaikan. Pienihän tuo kivikasa on, mutta voimat alkoivat tuon tekemisen aikana jo ehtyä..

Laitoin kylvöksen myös tien viereisen kiven päälle.

Väsymyksen kolme eri sävyä, Watti esittelee

Jutun aiheista alkaa olla puutetta :D.

Tämä on syvä, nautinnollinen henkäys päivän päätteeksi: ''Olipa raskas päivä, kohta on treffit Nukku-Matin kanssa''.

Kaamea kooma. Edes hiiren heittely eikä metelöinti herätä Prinsessa Ruususta.

Tässä filosofoidaan ja rauhoitutaan. ''Huoh, olipa pikavisiitti taas. Elämä kulkee radallaan, niinkuin nämä maisematkin''.

Kohta tulee kaamea kankkunen

Ukko tuli työmatkalta Englannista ja toi Watille tuliaisiksi supertomaatin. Suomessa samainen supertomaatti maksaa läheisessä eläinkaupassa kauheat 15 €, mutta se takaa minttuhumalat pitkäksi aikaa.

Näin rauhallinen kissa meillä oli tunti sitten.

 ..Sitten lyhyt vilaus tomaatista ja Watti juoksi perässä ja maukui tarkoittaen: ''Anna jo! anna jo!''

Snif, onpas tuttu tomaatti... tästä on hyviä kokemuksia.

Silmät seisovat päässä.

Syvä henkäys...

Ihaillaan vielä vähän kauempaa..

.. ja sitten jatkuu!

Uusi kukkapenkki, tulpaaneita ja Queen Elizabeth

Päätin ottaa ensi viikon lomaviikoksi sillä minut leikataan vissiin 29.5. Raskaatkaan pihatyöt eivät vedä mieltä matalaksi sillä tiedän etten pahimmassa tapauksessa pysty nostamaan lapiota ainakaan vuoteen. Tarkoitus olisi vielä tällä viikolla kärrätä saunarakennuksesta loputkin betonipalat ja lohkareet pois. Remontissa varmaan kaikkein stressaavin asia on sotku ja epäjärjestelmällisyys.

Päivä alkoi aamuruoholla. Uskalsin päästää Watin metrin etäisyydelle nautiskelemaan. Vasta matalalla lentävä, raakkuva korppi aiheutti sellaisen paniikin, että oli palattava sisään.

Vietyäni hätääntyneen kissani sisään, aloitin urakan nostamalla etupihan huonosti perustamastani kukkapenkistä ylös leimut, sormustinkukat, esikot ja narsissit. Sitten kylmästi sysäsin ainakin 12 säkkiä puutarhamultaa uutta penkkiä varten. Lisäksi vaeltelin ympäri pihaa nostellen sieltä täältä varjoliljoja ja unikkoja ja akileijoja ylös. Nyt harmittaa kun tila loppui kesken ja pelastettavia kukkia on jonoksi asti! Pitää tehdä uusi penkki! :D

Tässä se uusi penkki on. Korkeimmassa kohdassa multaa on noin 40 senttiä.

Puutarhamyymälästä ostin mm. tuoksukurjenpolvi ''Spessart''in luonnon kurjenpolvien seuraksi. Vieressä löytämäni kevätvuohenjuuri.

Takana varjoliljoja ja purppuratulikukka, etualalla taas on itsestään paikalle vaellellut sormustinkukka. Kerä on niin muhkea etten aio sitä siirtää.

Keskellä kaksi syysvuokkoa ja huonossa hapessa olevat leimut :(. Toivon kovasti sadetta, voi kumpa leimut piristyisivät.

Tulppaanit

Nyt kun tulppaanit ovat kukassa, sitä ihan unohtaa sen viimesyksyisen ahdistuneen kaivamisen kun tuli tilattua liikaa sipuleita.

Huomasin että yksi tulppaaneista on ''värivirheellinen''. Hurmaava virhe mielestäni.

Toinenkin ''vikakappale''

Villitulppaanit ovat kukassa! Ihastuin tähän lajikkeeseen ikihyviksi, jokaisessa on monta kukkavartta. Näitä pitää hankkia lisää sitten syksyllä.

Myös pöyhkeät Rip van Vinkle-narsissit kukkivat.

Pörriäinen herkuttelee helmihyasintissä.

Muita pihahommia

Kivipellon Saila kertoi klik! hauskasti Saksasta saapuneista humalapojista. Mietittyäni ja pohdittuani tarkkaan asiaa, päätin itsekin antaa humaloille mahdollisuuden. Tilasin kolmea lajiketta, yhden katkeran ja kaksi täyteläisen makuista. Tarkoitukseni ei ole alkaa oluenpanijaksi, vaan ajattelin (jos käpyjä saan) valmistaa niistä teetä ja myös pistää tyynyn sisälle. Kuulemma käpyjen laittaminen tyynyn sisälle rauhoittaa unta.

Mutta mitäpä sitten löytyikään saunarakennuksen viereisestä rikkaruohojen valtaamasta rinteestä. Löysin mustaherukkapensasta juuri maasta versoavan, herukkaa hamuavan humalan. Tämä vanha humala oli noihin saksalaisiin verrattuna tummempi varreltaan ja paljon tanakampi. Pitää viedä niillekin versoille joku oma kepukka jota pitkin kiivetä.

Aromaattinen humalainen pääsi terassin ja kriikunapuun väliin.

Tänään auttelin mummelia ruusun istutuksessa ja kylvimme yhteen penkkiin mongolianvaahteran siemeniä. Minua huvitti kun mummo kertoi nähneensä tätini pihassa ihanan Queen Elizabeth-jaloruusun. Mummo saikin lahjaksi oman Elizabethin. Itse taas vierailin juuri keskiviikkona näistä ruusukeskusteluista tietämättömänä puutarhamyymälässä ja valitsin röttelön pihaan kymmenien eri lajikkeiden joukosta juuri sen samaisen Queen Elizabethin.

Multa loppui jo lauantaina kesken joten Elizabeth sai köyhän miehen istutuksen, kaivoin rinteestä muhevaa savimaata ja sekoitin joukkoon kalkkia ja kaadoin lannoitettua vettä päälle.

Lopuksi mummon mongolianvaahtera-kylvös.