Pikavisiitti röttelöllä

Työkiireiden takia emme pariin seuraavaan viikkoon ehdi yöpyä röttelöllä, mutta eilen, lauantaina ehdimme piipahtaa katsomassa että kaikki oli kunnossa. Salon ja Turun seudulla on viime aikoina ollut murto-aalto, ja jopa lähitaloissa oli käynyt murtovarkaita. Kävimme myös katsomassa katolle asennettuja uusia tikkaita, maalarit olivat joutuneet asentamaan kokonaan uudet tikkaat kun vanhat olivat ihan vänkyrät. Kyllä talon ilme muuttui heti asutumman oloiseksi kun katto oli maalattu.

Mummon sieniasetelma

Kävimme mustikoiden poimimisen lomassa mummon luona. Siellä kannon juurelle ja päälle oli pulpahtanut rykelmä sieniä, niistä oli pakko napsaista kuva. Betonikissan juurella olevia sieniä ei kuulemma vielä perjantai-iltana ollut, nopeakasvuisia sieniä.

Kukkakesä jatkuu

Röttelöllä vallitsee edelleen kesä: kamomillat aloittelevat kukkimistaan ja kesäkukat jatkavat aiempien kuukausien kukkaloistoaan. Tosin punahattu Magnus osoitti jo luovuttamisen merkkejä. Yksi pettymys kuitenkin tuli: kaikki ruusumalvojen kukkavarret oli joko katkaistu tai syöty. Onneksi malva on monivuotinen, toivon että ne selviävät koettelemuksesta.

Siemenestä kasvatettu yksittäinen salkoruusu alkoi kukkimaan. Salkoruusu ei ollut kovin korkea, ehkä tämä on joku minilajike. Kukat kuitenkin ovat niin suuria että ne loistivat tielle asti.

Lehtosinilatvat ja purppuratulikukat ovat tehneet lupaavat lehtiruusukkeet ensi kesän kukintaa varten. Lehtosinilatvalla on hauska englanninkielinen nimi: Jacobs ladder. Sen lehdet näyttävätkin kuin tikapuilta.

Unikot eivät usko että syksy saapuu.

Kesäinen näkymä alas laaksoon

Kävin tarkastamassa kuukausi sitten tuhoamieni japanintattarien tilanteen. Pontevasti muutamat tattaret olivat jo ehtineet kasvaa, mutta ne kokivat kohtalonsa kun sain puutarhasakseni kätösiini. Tattaret olivat tuhonneet vanhan syreenipuun lähes kokonaan.

Japanintatar tuhoaa vahvalla leviämisellään kaikki tielleen osuvat kasvit.

Puolikuollut syreeni. Onneksi tuo yksi latvusto näytti terveeltä ja syreeni on tehnyt pari syreenipienokaista ympärilleen.

Suunnitelmia ja haaveita

Kunhan pääsen taas vauhtiin ja paikan päälle niin aion istuttaa Marketanpuiston puutarhamyymälästä ostamani tulppaanien sipulit ja pari mysteerinarsissien sipulia. Toivottavasti sipulit eivät tykkää kyttyrää odottamisesta.

Aluelle missä japanintatar kasvoi niin ajattelin tuoda suodatinkangasta ja siten tukahduttaa mahdolliset tattarien kasvuyritykset. Suodatinkankaan päälle voisin sitten tuoda uutta maata ja tehdä uuden siemenkylvöpenkin. Mielessäni on siintänyt jo kauan ''örkkipenkki''. Sinne tulisi vain erikoisen värisiä ja muotoisia luonnonkukkia. Näin kuvan tummalehtisestä kurjenpolvesta nimeltä Dark Reiter, sitä haluaisin ainakin kokeilla. Parin siemenfirman tilille taitaa kilahtaa pian pennosia. Näitä asioita kyllä täytyy ensin suunnitella ettei homma lähde niin sanotusti lapasesta.

Kotona Watti ottaa iisisti mummolta lahjaksi saamani ''Kaarle''-pään kanssa. Kaarle odottaa lopullista sijoituspaikkaansa, en tiedä minne tuollainen pää sopisi. Kaarle on pelotellut muutamia dagen efteristä kärsiviä vieraitamme.

Levähtämistauko

Pidämme röttelön remontista hetken taukoa, tajusimme äskettäin että olemme lähes jokaisen viikonlopun ja vapaapäivän viettäneet röttelöllä. Välillä täytyy ottaa askel taakse, rauhoittua ja virkistyneenä ryhtyä taas tuumasta toimeen. Kunhan remontti-innostus on jälleen löytynyt, hiomme ja maalaamme etuseinän punaisella pellavaöljymaalilla, aikatauluna ''joskus ennen talvea''.

Kirpputorilöytöjä

 Kun pari ystävää tulivat ensimmäistä kertaa tänä kesänä vierailulle röttelölle, veimme heidät vakio-kirpputorillemme. Sieltä löysin itselleni myyjän mukaan ainakin satavuotiaan sikarimyyjän myyntilaatikon. Tarkoitus oli käyttää laatikkoa korulaatikkona, mutta en tiedä raaskinko käyttää sitä mihinkään.

Ennen tupakkaa myytiin erilaisissa tapahtumissa tällaisista kauniista laatikoista.

Tupakat olivat ilmeisesti yhtä pötköä ja sätkät pätkittiin leikkurilla.

Kannen sisällä on edelleen myyjän muistiinpanot myymistään tupakkamerkeistä :).

 

Olen pikkuhiljaa vuosien varrella ruvennut karruttamaan omituisten otusten joukkoa. Menossa ovat mukana on mm. Haisuli, intiaaneja, Dumbo ja korvansa rikkonut lammas. Tonttukin löytyy. Uusin tulokas joukkioon on ikivanha reppua kantava pupu. Pussaava tyttö ja poika löytyivät röttelön vintiltä.

Puutarhakatsaus

Kylvin melko myöhään keväällä yksivuotisia, nopeakasvuisia kukkia. Ja olen niin iloinen että kylvinkin, ne ovat kukkineet ahkerasti näihin päiviin asti, varsinkin kehäkukat. Jopa yksittäiset tuliunikot kukkivat vieläkin. Tässä kukkaloistoa heinäkuun ja elokuun vaihteesta.

Ajoväylän viereisen ''kukkapenkin'' kelta-apilat ja esikot ovat ainoita perennoja jotka lähtivät siinä paikassa kasvamaan. Luulin syksyllä peranneeni kaikki rikkaruohot, mutta ehei, penkissä on enemmän ohdakkeita, nokkosia ja vuohenputkia kuin maantien varrella.

Ensimmäinen siemenestä kasvatettu ruusumalva kukkii. Tämä asuu talon takana suomentataren ja iiristen seurassa.

Etupihan keskipenkki näyttää tältä. Punahattu ja leimut kukkivat monta viikkoa putkeen. Välillä rikkaruohoja nyppiessä tuntuu että meidän kannattaisi ostaa vain läjä niittykukkien siemeniä ja kylvää sitä koko piha täyteen :D.

Yksivuotiset, pastellin väriset kesäleimut ''Phlox of Sheep''-siemensekoituksesta onneksi voimistuivat ulos päästyään. Näitä pitäisi olla kasvamassa paljon ja erittäin tiheään toivotun väriefektin aikaansaamiseksi.

Tämä kukkanen on luullakseni tyytyväinen kun saa olla takaisin kotona. Täällä on rakas kiipeilypuu ja pinta-alaa hepuloida.

Omituiset yötapahtumat ovat jatkuneet entiseen tapaan. Lentävällä otuksella on korvat ja puuhka (?). Yhtenä yönä piha valaistui kuin ylhäältä päin.

Röttelön vilkas yöelämä

Meillä on ollut jonkin aikaa käytössä valvontakamera vajan nurkalla. Kamerassa on infrapunalaukaisin, joka laukaisee kuvan heti jotain liikettä havaittuaan ja lähettää sähköpostiin ottamansa kuvan. Joka aamu saa mielenkiinnolla tarkistaa yöllä napsitut kuvat. Kamera on tarkoitettu mahdollisten varkaiden havaitsemiseen, mutta onneksi toistaiseksi kameraan ei ole tullut ihmishahmoja.

Näyttää siltä kuin röttelön pihalla olisi joka yö lepakoiden ja muiden omituisten otusten bileet. Suurin osa kuvista on tullut sähköpostiin aamuyöllä klo. 02-04 välillä.

Kukkuluuruu!

Pallo matkalla jonnekin

Mikähän tämäkin pötkylä on?

Laskeutuuko lentävä lautanen röttelön pihalle?

Ennen sateita

Olemme olleet lomalla koko viime viikon ja vielä tämäkin viikko lomaillaan. Emme ole kuitenkaan olleet toimettomina: Ukko sai ulkohuussin rakennettua ja saimme paikattua sokkelin suuren halkeaman. Hän kertoo alempana omin sanoin miten hän ne on tehnyt.

Viime viikolla oli omituinen sää, lounais-Suomessa ukkosti kolmena yönä ja välillä tuntui kuin ukkosmyräkkä olisi kiertänyt kehää ja sama myrsky palasi aina uudelleen möyryämään yllemme. Nyt koko aamun on satanut, eli on hyvä hetki päivittää röttelön kuulumisia!

Myrskyn lomassa sytytimme kynttilöitä viemään ilmankosteutta pois.

Päivällä myrskystä ei ollut tietoakaan. Amiraaliperhonen nautiskeli auringontähden medestä mummon mökillä.

Pihan raivaus jatkui ihmeellisten bambuvartisten kasvien alasleikkaamisella. Veikkaan että syreenipuu oli lähes kuollut koska tämä kasvi oli vallannut koko alueen vahvoilla ja syvillä juurillaan. Sain muutaman juurakon revittyä maasta, mutta vielä paljon jäi jäljelle. Löysinpä pari kitukasvuista hortensiaakin bambujen syleilystä.

Huussin rakennusta Ukon sanoin

Huussin perustukset tehtiin vanhoista kahitiilistä, joita oli tarpeeksi että hyyskä saatiin suoraan jollakin tapaa, pohjalle sekä kulkureitille levitettiin vielä suodatinkangas, joka pitää aluskasvillisuuden poissa huussin alta, muttei huolehdi käyttäjien vastaavista.

Pohjalle tehtiin ristikkokehikko 2x4:sta, mitoiltaan 1200x1400 jonka pitäisi riittää huussin kooksi, tämän jälkeen nurkkiin lyötiin kiinni pystypuut joihin sitten yksinkertainen ponttilaudoitus naputeltiin kiinni. Kattoa kannattelee 2x4 patikat, jotka lyötiin pystypuihin kiinni, joiden päällä harva aluslaudoitus sekä tervapaperi jonkinlaisena aluskatteena ettei kondenssivesi tipu tarpeilla käyvän niskaan.

Kun koko hyyskä oli kasassa, nurkat ja saumat tiivisteltiin uretaanilla, ekovillalla sekä silikonilla, joilla pitäisi päästä edes jonkinlaiseen lämmönpitävyyteen syys ja kevättalvella, lämmityksen pitäisi hoitua kynttilälämmittimellä jahka sellaisen saa aikaiseksi tehdä.

Sokkelin halkeamien korjausta

Sokkelin järeä kulmahalkeama toteutettiin kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen oli kaivaa esille pohjiaan myöden kivijalka, jonka jälkeen ujuttaa soraa alle, tiivistää tämä sekä tehdä kivijalan alle pieni anturan pätkä kantamaan kulmaa.

Sokkelin täyttö toteutettiin päivä ensimmäisen valun jälkeen jolloin alimmainen oli jo ottanut muotonsa, mutta oli vielä kostea jotta juotosbetoni juottuisi kiinni anturavaluun ja siten sitoisi koko pakettia enemmän kasaan.

Ylempi kuva esittää ensimmäistä valua, alempi sitten valmista tuotosta mistä uupuu vielä sokkelin rappaukset. Käytettynä aineena oli Weberin juotosbetoni 1000/3 jonka vetolujuuden pitäisi riittää tähän kohteeseen.

 Watin kuulumiset

Watti on pikkuhiljaa kehittymässä reippaaksi ulkoilmakissaksi. Olen joka aamu vienyt Watin pihalle valjaskävelylle ja aamuruohoa nauttimaan. Watti on päässyt niin hyvin sisään ulkoiluun, että se aikaisin aamulla rääkyy ulko-ovella ja odottaa kävelyttäjää.

Aamu valkenee laaksoon.

Ja kissa herää. Kohta päästään ulos.

Välillä täytyy seisahtua kuulostelemaan ääniä, haistelemaan tuulta ja arvioimaan tilanne monelta eri kantilta.

Kun karikot on selvitetty niin aamuruoho maistuu! 

Mamin sylissä on mukava köllötellä ja ihastella maisemia.