Närhen loikka ja Watin koettelemukset

 Meidän tiput ovat kovia syömään. Talipallot syödään parissa päivässä, ja linturuuan täydennystä pitää hakea kaupasta tasaisin väliajoin. Lintujen ruokintapaikan seuraaminen on todella viihdyttävää. Joskus tuolla on seitsemisen sinitiaista ja yksi paksu mustarastas maassa pomppimassa, siemeniä etsien. Majesteettinen närhikin teki meille vierailun. Sain napattua siitä ikkunan läpi pari hauskaa kuvaa.

On todella vaikea saada ikkunan läpi kunnollisia, tarkkoja kuvia. Tuntuu että jos nappaa parikymmentä kuvaa, vain ehkä yksi onnistuu.

Valmiina lähtöön...

...Ja pomps! Jalat jäivät kuvaan :D

Meidän kiviaidassa asuva hiiremme on alkanut rohkeaksi. Se on todennut, että täällä meillä ei ole petoja, joten se joskus napostelee jyvänsä lintujen ja oravien seurassa. Se jää kuitenkin niin lähelle kotipesän aukkoa, että sinne voi singahtaa jos alkaa pelottamaan.

Koettelemuksia

Kun vaikeuksia tulee elon tielle, niitä tulee kerralla useampi kuin yksi. Viime viikon torstaina kotiin tullessani leikin hetken Watin kanssa. Lattialle oli jäänyt virkkauskokeilustani peräisin oleva langanpätkä. Enkä huomannut, että Watti oli leikin jälkeen aika villillä tuulella, ja että se raahasi langanpätkän keittiöön. Tarkistin tietokoneelta yhden viestin, ja silmäkulmastani näin, että Watti löntysteli takaisin keittiöstä rennon oloisena, huuliaan nuollen. Sydämessäni heräsi heti epäillys: missä se äsken tuossa ollut langan pätkä nyt on? Aloitin langan etsinnän. Tunnin etsimisen jälkeen oli pakko hyväksyä se, että Watti oli sen langan syönyt, imenyt suihinsa kuin spagetin. Soitin heti lääkärille, ja saimme hätäajan Remediumista. Ei muuta kuin katti kantokoppaan ja menoksi.

Lääkäriin tultuamme hoito alkoi. Wattia pakkosyötettiin märkäruualla, ja sitten siihen pistettiin oksennusrefleksin laukaisevan piikki. Olin niin onnellinen kun viimein Watti oksensi märkäruokien lisäksi tuon pitkän pätkän lankaa. Olimme tulleet lääkäriin juuri ajoissa. Jos lanka olisi ehtinyt suoleen, olisi voinut syntyä hengenvaarallinen suolenkiertymä.

Nyt onneksi Watti on kunnossa, ja kaikki talouden langat, lyhyetkin pätkät on suljettuna Watin ulottumattomiin. Soimaan itseäni tapahtuneesta, mutta päätin kuitenkin kertoa tarinan, jotta ehkä joku lukija tänne osuessaan muistaa käydä piilottamassa mahdolliset narut ja langat lemmikkien ulottumattomiin. Lemmikit ehtivät syödä vaikka mitä epäsopivaa ihan sekunneissa.

Nyt Watilla on uusi huiska palkintona sen kokemista koettelemuksista. Tämä pullero on tehnyt huiskaa jahdatessaan triplaspagaatteja ja ilmapiruetteja. Johan on ihme, jos tuollaisella akrobatialla ala laihtumaan :D. 

Joulutonttu eläinystävineen toivottavat leppoisaa viikonloppua ja joulun odotusta!