Sivut

maanantai 19. toukokuuta 2014

Pelargoniboordista kukkaiseen kesäpäivään


 Puuh, olipas työntäyteinen ja helteinen viikonloppu. Lauantaina varsinkin aika kului kuin siivillä, uurastimme hieman sisällä ja sitten pihalla.

Tapetointi sujuikin hyvin vaikka siitä meillä ei ollut kokemusta. Boordin tapetoimisessa vaikeinta oli saada nauha liimattua suoraan. Myös kohdistaminen vaati hieman käsinäppäryyttä ja tarkkaa silmää. Talossa ei tapahtunut muuta erityistä, edelleen odottelemme keittiön saapumista. Sähkötyöt pyritään tekemään ensi viikonloppuna. Itsevarmuutemme tapetoinnissa kohosi sen verran että taidamme kokeilla laittaa kiuru-tapettia vielä yhteen seinään olohuoneessa, yksi rulla kun jäi maalausliikkeeltä keväällä ylimääräiseksi.

Kattolistat vielä uupuu



Onkohan tuo nyt oikea korkeus boordeille...

Pihalla tapahtui enemmän kuin sisällä. Jouduimme voimattoman tunteen valtaan kun näimme että vuohenputket ja jättiputket olivat roihahtaneet ilmiömäiseen kasvuun etupihalla ja kukkakedoksi tarkoittamallani alueella.

Aloitimme kuokkimalla jättiputkia, jotka olivat ehtineet kasvaa varmaan kymmenen senttiä viikon aikana. Jättiputkien juuret olivat vahvoja ja olivat syvällä. Kun kasvia repi maasta niin nenään tulvi ällöttävä, pilaantunut haju.



Talon seinustalla kasvaa köynnösruusu, luultavasti Pohjantähti. Se piristyi keväisestä kuivien oksien karsimisesta, tekee jo lehtiä ja kurottelee oksiaan yhä pidemmälle. Aiomme siirtää köynnösruusun muualle sitten kun se on kukkinut. Huomasimme kivijalassa hienoisen halkeaman, jonka ruusun juuret on tehnyt.

Parissa tunnissa tontti kohentui hurjasti, kiitokset jätteet keräävälle ruohonleikkurille, joka ahnaana imaisi jopa laiskuuksissani keskelle pihaa jättämäni vanhan risukasan. Rajasimme koivujen väliin tasaiselle alueelle kohdan, jonne rakennamme terassin kesän aikana. Metsikön raivaaminen jää odottamaan hamaa tulevaisuutta. Olisihan se hyvä ainakin karsia tiheää rämeikköä jotta ohikulkijat ymmärtävät että alue kuuluu meidän tonttiimme, eikä ole jotain hylkymaata.

Ihanat tuomenkukat tuoksuivat hyvältä. Tuomen tuoksu on miellyttävä muttei päihitä mesiangervon tai suopayrtin tuoksua.

Pihan ruohonleikkuroimisen jälkeen halusimme perustaa kukkapenkin oikeaoppisesti. Möyhimme lapiolla hieman maata ja revimme enimmät rikkaruohot pois. Laitoimme alustaksi tavallista sanomalehteä, jonka on tarkoitus tukahduttaa alhaalla kasvavat rikkaruohot. Ukko siirsi penkkiin pari karannutta varjoliljaa ja minä kylvin siemeniä monenlaisia. Laitan uskoni ainakin kehäkukan ja siperianunikon siemeniin, muiden siemenien itämisestä en menisi takuuseen.




Olemme aloittelijoita puutarhanhoidossa, mutta onneksi meitä vanhemmat ja viisaammat osaavat aina neuvoa ja tunnistaa lajeja jotka itse on ohittanut ilman erityistä ajatusta!

Kullero on tunnistettu, se vaan ilmestyi ''jostain''.

Yksinäinen kiurunkannus löytyi vanhan sireenipuun alta

Tämä karvainen kaveri on kuulemma unikko.
Myös kumpareen päälle nousseet kasvit tunnistettiin jonkunlaisiksi liljoiksi. Olinkin kumpareen muodon takia varma että tuosta nousee jotain.


 Pihalla on ensimmäinen istuttamani tulppaanikin puhjennut kukkimaan. Tontilla olevat perinnetulput ovat vielä supussa.

Syksyllä istuttamani tulppaani
Tontin alkuperäisiä tulppaaneja, jännää nähdä millaisia kukkia nupuista paljastuu!


Pihalla on perinteisiä valkonarsisseja sekä niiden kerrannaista muotoa. Yhden karanneen kerrannaisen siirsin turvaan tien vierestä. Eräältä paikalliselta kuulimme että tontilla ennen kasvaneet keltanarsissit ja pionit ovat muuttaneet muihin koteihin. Sääli.


 
Erikoisempi kerrannainen narsissi. Sain työpaikaltani ilmaiseksi pieniä keltaisia narsisseja, joita oltiin heittämässä roskiin. Istutin ne tuonne siperianhernepensasaidan viereen.


Kevätkaihonkukat ovat parhaimmillaan

Hoikat helmililjat kurottelevat
Tässä nyt kukkivia ketunleipiä syötiin lapsena, ne maistuivat kirpeiltä.

Ja tämä otus oli ilkikurinen riiviö koko viikonlopun. Kaikki mökin matot menivät rullalle moneen otteeseen kun Watti laukkasi sivuttain selkä köyryssä ympäri ämpäri. Kun maukumiskonsertin jälkeenkään mami ei antanut tarpeeksi huomiota niin riiviö tuli tökkimään käsivarteen.Täytyy kaivaa Watin valjaat esiin ja ulkoiluttaa sitä, ehkä sen pitää vaan purkaa energioitaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti