Keväisissä tunnelmissa

 Remontti on tauolla nyt vähintään pari viikkoa kunnes Ukko on toipunut leikkauksestaan. Nyt on kuitenkin aikaa laittaa siemeniä itämään ja opiskella lisää puutarhanhoidosta ja perennoista. Tänä viikonloppuna laitan purppuratulikukan, syys,- ja kesäleimun siemenet itämään.

Jääkaapissa on ollut pari viikkoa kylmäkäsittelyssä valkopallo-ohdaketta ja purppuraratamoa. Valkopallo-ohdake alkoi itämään jo jääkaapissa ja taimen alut näyttävät nyt oikein tanakoilta. Kasvi saattaa kylmäkäsiteltynä kukkia jo ensimmäisenä kesänä.

Purppuraratamon siemenien pitäisi kasvaa parissa viikossa mutta vielä ei viherrä. Tilasin myös purppuratulikukan siemeniä. Nämä päätyivät ostoskoriini eniten siksi koska kuvailussa luki että purppuratulikukka on harvinaisen kaapuyökkösen ravintokasvi. Kaapuyökkönen kuulostaa vaan niin söpöltä!

Etualalla valkopallo-ohdakkeen pienet verson alut. Takana esikylvöjeni ylpeyden aihe, ruusumalvat. Siemenistä jokainen iti ja taimet kasvavat hassusti leveyssuuntaan.

Olen ollut tyytyväisin suomalaisisten siemenverkkokauppojen kotimaista kantaa oleviin siemeniin. Impectan siemenistä iti vain yksi alppipiikkiputki ja kolme lyhtykoisoa. Yksi sulopäivänhattu on ollut sentin pituinen jo kuukausia.

Yksinäinen krookus

Ruusu ennen kuin kitkin rikkaruohoja sen ympäriltä.

Olin ostanut antikvariaatista Pentti Alangon & Co:n Suomalaisen Ruusukirjan. Opiskelin sitä hieman ja analysoin talon seinustalla olevaa ruusua. Tulkitsin ruusumme köynnösruusuksi koska tällä yksilöllä on joka paikkaan kurottelevia, lähes parin metrin mittaisia rönsyjä. Köynnösruusut ei yleensä talvehdi hyvin Suomen ilmastossa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Yksi näistä poikkeuksista on Suomessa 30-luvulla kehitetty Pohjantähti, joka kukkii valkoisin kukin eikä vaadi talvisuojausta. Koska ruusu on ollut talon vierustalla vähintään parikymmentä vuotta, arvelen että kyseessä olisi Pohjantähti. Analyysini voi toisaalta mennä aivan pieleen, vasta kesällähän sen tietää. Täytyy keväällä antaa ensiapuna mysteeriruusulleni ruusulannoitetta.

Sinivuokkoja on kaikkialla ympäri tonttia. Ihana kevään merkki!

Löysin kaivon vierestä joukon skilloja ja kaksi liljaa/tulppaania. Nämäkin olivat jaksaneet porskuttaa vaikka vuosikymmenet olivat joutuneet elämään jättiputkien ja kumppaneiden varjossa.

Ilahduin suuresti kun äiti tunnisti vajan takana olleet kasvit liljoiksi! Itse olin monet kerrat ohittanut kyseiset kasvit luullen niitä rikkaruohoiksi, jopa astuen niiden päälle. Aika kuivilta kasvit näyttävät, täytyy seuraavalla kerralla kastella ne.

Lopuksi vielä lähikuvassa kauhea köynnös, varmaankin kuusama. Se oli vallannut puolet pihasta ja oli aivan toivoton kitkeä, sitä on vieläkin jäljellä. Se oli jopa onnistunut köynnöstelemään muurahaispesän päälle. Kauhukönnöstä löytyi jopa ruusupuskan kimpusta.