Sivut

maanantai 2. joulukuuta 2013

Roskisdyykkausta parhaimmillaan

En toipilaana pysty tehdä mitään rankkaa työtä röttelöllämme, mutta kotona ilokseni sain yhden illan ajaksi hauskaa ajanvietettä. Löysin synkkänä perjantai-iltana roskiksilta vanhan mäntytuolin, johon oli urakalla painettu tupakansätkiä. Raahasin kärsineen tuolin kotiin ja kuurasin sen puhtaaksi noesta. Tuolissa ei ole mitään vikaa, se on tukeva ja jalat eivät keiku. Koska kotona oli jo ennestään valkoista sisustusmaalia ja pari purkkia vihreää ja punaista maalia, päätin antaa tuolille niiden avulla uuden ilmeen. Inspiraation lähteenä olivat hempeän väriset ranskanpastillit.
Käytin puuvillatopseja apuna rajaamisessa. Ikävä kyllä Watti on addiktoitunut topseihin ja on oppinut varastamaan niitä. Yön hiljaisina tunteina se murtautui työhuoneeseen ja vei maalitopsit leikkeihinsä. Onneksi maali oli siinä vaiheessa jo kuivunut.



Lähettänyt klo

4 kommenttia:

  1. Sekamehu3. joulukuuta 2013 klo 2.44

    Hauskat värit valitsit! Olet ahkera, minä en ole maalannut elämäni aikana kuin yhden kuppaisen lokerikon... Istuinosaanhan voisi maalata kaupan päälle vaikka hempeän vaaleanpunaisen sydämen. :)

    VastaaPoista
  2. Elmeri10. joulukuuta 2013 klo 3.18

    Kuppainen lokerikko :D. Juu, no en minäkään olisi tuohon varmaan ryhtynyt ellei se tuoli olisi ollut aivan karmeassa kunnossa. Tollainen pikku maalausprojekti on kivaa ajankulua :).

    VastaaPoista
  3. Anonyymi3. tammikuuta 2014 klo 5.36

    Ihana ajatus: toisen hylkäämän tavaran kunnostus käyttökelpoiseksi esineeksi! Kyllä pääsi tuoli hyvään kotiin, entisessä olikin ikävästi kohdeltu.
    Pystyitkö maalamaan suoraan lakan päälle? Lakan poisto on työläs vaihe, meillä on muutaman kalusteen kohennus jäänyt tähän vaiheeseen.
    Kiva pastelliväritys. Tuula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elmeri4. tammikuuta 2014 klo 6.52

      Ja mikä parasta, löydettiin pari päivää sitten tuolille kaveri, varmaan samaisen naapurin jättämä! Siitä oli lähtenyt pari lautaa irti, mutta saatiin se korjattua. Esittelen uusimman tuolin tuoreimmassa päivityksessäni. Tuoleja ei tarvinnut hioa ollenkaan, siinä ei ollut minkäänlaista lakkaa. Tuolien tulevaisuus olisi ilman maalia ollut synkkä, ne oli ''au naturellina'' tosi rumat, kolhiintuneet ja kellertävän mäntyiset. Lakan poistaminen on tosiaan rasittavaa puuhaa, jos jää vähänkin lakkaa alle, niin maalipinta alkaa kiehumaan.

      Poista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)