Keittiö kohenee hissukseen

Viikonloppuna saimme apua keittiön lateksimaalilla maalattujen levyjen poistamisessa ja seinien uudelleen levytyksessä. Iloinen yllätys oli se, että puukuitulevyjen, ensopahvin ja tervapaperin alla laudoitukset olivat aivan kuivia. 

Emme pinkopahvia ehtineet etsiä rautakaupoista, joten ostimme ilmansulkupaperia, jonka pitäisi päästää vesihöyryä lävitseen. Tuli melkein kiirus levyttää seinät uudelleen kun huomasimme että hiirulainen oli päässyt keittiöön jostain lattian rakosesta. Näkkileipää ja lakuja oli naposteltu. Varsinainen ruokavalio pikku hiirellä...

Katonrajan homeläntin aiheuttajan löytäminen vaati salapoliisin työtä. Keittiön kattoa nakuteltaessa ilmeni että piippu oli ilmeisesti vuotanut vettä ullakon lattialle ja lahottanut muutaman lattialankun. Onneksi ullakon purut olivat kuivia, ne eivät tarvitse vaihtamista. Kuivunut home pystyttiin helposti kuuraamaan pois, siitä tuskin enää on mitään harmia. Talossa oli ennen outo, ummehtunut tuoksu, mutta nyt taloon tullessa ei haista yhtään mitään. 

Muurari tulee vilkaisemaan piipun kuntoa ensi viikolla, toivotaan että piipun korjaaminen ei ole iso homma!

Seuraavaksi pitäisi korjata katon aukko ja maalata seinät. Lattiasta tulee punainen ja seinän yläreunaan tulee Ritva Kronlundin pelargoni-reunus.

Keittiö tällä hetkellä

Watti suorittaa intensiivistä laatutarkastusta pelargoni-reunanauhalle :).

Vuodet vierivät tapeteissa

Ehkä 50-luvun alussa rakennetun rintamamiestalomme tapettilöydökset eivät ole kaikkein jännittävimmästä päästä, mutta kyllä niistä silti huomaa historian siipien havinan. Löysimme olohuoneesta pätkän vähän 40-luvun tyylistä tapettia. Tapetin päälle oli vähän myöhemmin pistetty puukuitulevyjä ja sen päälle ilmeisesti jotain neutraalia kukkakuviollista tapettia.

 Hieman vanhahtavan tapettivalinnan jälkeen moderni 50-luvun ruututapetti löysi tiensä olohuoneeseen.

 Sitten flower poweria uhkuva pirteä 60-luku saapui ja seinät saivat oranssikukkaisen ilmeen.

Nyt svengaava 60-luku oli jo ohi ja oli jo aika kääntää suut takaisin mutrulle ja valita neutraali ja aikuismaisempi tapetti.

Ja nyt, vuonna 2014 saapuu nuori pariskunta taloon ja pistää olohuoneen seiniin Isoäidin aikaan-medaljonkitapettia ja makuuhuoneeseen puolestaan Birger Kaipiaisen Ken kiuruista kaunein-tapettia. Tapiseeraaja aloittaa huomenna hommat, en malta odottaa lopputulosta!

Aloittelevan puutarhurin pohdiskeluja

Viikonloppuna haravoin pihaa ja löysin rikkaruohokerrosten alta penkan, joka oli täynnä joidenkin pienten sipulikukkien versoja. Etupihalla taas on lumikello-mättäitä. Ja joka puolella pihaa kasvaa sinivuokkoja, joku on varmaan ne joskus luonnosta siirtänyt. Hylkäsin radikaalit unelmani englantilaisen puutarhan ja mummon perennapuutarhan risteytyksestä toistaiseksi. En halua tuhota tontin alkuperäisiä kasveja, aion perata pihaa vähitellen ja katsoa mitä kasveja tuonne ilmestyy. Olen lukenut että joidenkin perennojen siemenet saattavat pysyä maan ''siemenpankissa'' vuosikausia, odottaen sitä että rikkaruohot antaisivat niille vihdoin tilaa kasvaa.

Keskellä kuvaa näkyy pieni sininen kukan alku.

 Sen verran aion puutarhani eteen tehdä, että istutan etupihalla olevien kivien väleihin kukkapenkkejä. Päättelimme että kivien väleissä on kyllä kasvanut jotain aikaisemmin kun kivet ovat niin säännöllisissä riveissä. Vanhan tunnistamattoman puun alla on ollut myös kukkapenkki koska siellä oli poteroita, kamalaa huomata että joku on käynyt kaivamassa perinnekasvit pihaltamme eikä minulla nyt ole aavistustakaan mitä pihalla on ennen kasvanut. Juhannuspionin aion ainakin hankkia, pioneita pihalla on ainakin ollut.

 Entisessä hyötypuutarhassa kasvaa jo joku kaalimainen kasvi. Aiomme tuonne kohtaan tehdä pienen hyötykasvimaan. En usko että tuolta päin pihaa tulee löytymään mitään erikoisempaa alkuperäiskasvistoa.

 

Nämä hyötykasvien siemenet olen tilannut. Valitsin ''eskimo''-lajikkeita, päättelen että pärjäävät Suomen sääolosuhteissa :).

Sinivuokkoja löytyy lähes kaikkialta

Ihastuttava, sammalpeitteinen kivi etupihalla. Kaunis kivi todellakin saa pysyä juuri tuollaisena pörröisenä ja pehmeänä.

Talon ympärillä on sinivuokkoja ja jotain muita koristekasveja.

Lumikelloja löytyy etupihalta monesta mättäästä.

Viime syksynä kylvämäni siemenet. Muistaisinpa vielä minne nämä olen huiskinut...

Angervoja?

Lopuksi Watti esittelee miltä kissanminttu-tomaattia haistellut kissa näyttää.

Maalijyrsimen testaamista ja homeinen yllätys

Viime viikonloppuna pääsimme testaamaan hankkimaamme Metabo-maalijyrsintä. Sisällä puukuitulevyjen hiominen puhtaaksi lateksimaalista onnistui kyllä, mutta pienen alueen hiominen kesti kauan, ja ilma oli lopulta täynnä hienojakoista maalipölyä, jota hengityssuojaimet eivät kaikkea pystyneet suodattamaan. Helpommalla pääsemme kun vaihdamme levyt uusiin. Ulkolaudoituksen maalikerrosten poistoon Metabo toimi kuin veitsi voihin!

Maalijyrsimen testaamista puukuitulevyihin

Ulkolaudoituksen jyrsimistä

Maalin alla oleva puutavara on ainakin tuossa kohdin hyvässä kunnossa

Suunnitelmissa on maalata talo punamullalla. Röttelö ei sen jälkeen enää näytä röttelöltä, vaan söpöltä maalaistalolta. PS. Palkkaisiko joku muotilehti minut photoshoppaajaksi? ;)

Ensi viikonloppuna tulemme saamaan apuvoimia keittiön puukuitulevyjen vaihtamiseen. Myös enso-pahvi menee vaihtoon koska nekin oli maalattu lateksimaalilla. Löysimme hometta siitä kohtaa, jonka alla hella ennen oli. Onneksi hirret kuitenkin olivat kuivia. Toivomme että pesu homeenpoistoaineella riittää. Meistä on tullut paatuneita perinnerakentajia kun edes homeen löytäminen ei aiheuta suuria reaktioita, korkeintaan seuraavanlaisen keskustelun: ''Jaaha, tässä sitä hometta sitten olisi'', -''Onko kuivaa?'', -''On''. -''Ei se sitten haittaa''.

Puukuitulevyn alta löytyi enkeliyllätys.

Elviskin löytyi :)

Olohuoneen lattia maalattuna

Remontti etenee hitaasti mutta varmasti. Ukko maalasi pienen olohuoneen lattian viime viikonloppuna. Lattiaprojektin jälkeen on aika palkata joku ammattilainen tapetoimaan Birger Kaipiaisen kiurutapetit seinille. Kuistillakin on kauniita koivuviiluisia ovia odottamassa paikoilleen asennusta. Ovien vaihtaminen, keittiön remontoinnista puhumattakaan saattaa lykkääntyä kevääseen koska Ukko joutuu leikkaukseen parin viikon päästä. Kesällä ei kyllä tule tekemisen puutetta!

Ennen

Jälkeen

Koska emme kumpikaan ole olleet ihan täysissä ruumiinvoimissa tämän talven aikana, olemme päättäneet olla hosumatta liikoja röttelöllä. Tekemistä siellä kuitenkin riittää, mutta teemme sen mitä ehdimme ja jaksamme. Onhan röttelö kuitenkin vain tuleva vapaa-ajanasuntomme. Pystyn kuvittelemaan sen remonttistressin joka meidät valtaisi jos meidän pitäisi asua röttelössä tietyn määräajan kuluttua. Listasin kuitenkin tähän nyt heti keväällä tai parin tulevan vuoden aikana meitä odottavat ''pienet'' askareet:

• Takkaseinän tasoitus ja maalaaminen Tunto-maalilla
• Kamiinan hankinta
• Ken kiuruista kaunein-tapetin asennus olohuoneeseen
• Koivuviiluovien paikalleenasennus
• Savupiipun juuresta pellitys pitää uusia, huomasimme juuri että vintille on hieman valunut vettä
• Keittiön seinien Miranol-maalilla pilattujen puukuitulevyjen poistaminen ja korvaaminen esim. kipsilevyillä
• Keittiökaapistojen hankinta
• Keittiötä ja peseytymistä varten olisi hankittava vesivaraaja
• Puutarhassa talon kulmilla olevat pikkukuuset pitäisi kaataa ja tehdä kukkapenkkejä tilalle
• Sähköjen uusiminen ja järjestelmän uusiminen kolmivaiheiseksi
• Vajoava ja lahohko kuisti täytyy uusia
• Kivijalan repeämiin täytyy ruiskuttaa betonia/ paikkausainetta
• Aidan ja portin rakentaminen
• Rappuset täytyy kyllästää kevään saapuessa. Sukulaisten toive on saada askelluskivi portaitten juureen
• Julkisivun laudoitusta täytyy uusia paikoitellen. 
• Talon muovimaali täytyisi rapsuttaa pois ja maalata talo hengittävämmällä vaihtoehdolla, vaikkapa punamullalla tai pellavaöljymaalilla
• Saunaa täytyy tehdä inhimillisemmäksi: seinän halkeamat paikataan, lattialle jonkunlaista mattoa ja täytyisi tehdä jonkinlainen suihkusysteemi
• Vajan purkaminen jäänee tulevaisuuden murheeksi.

Keittiössä on jo hieman irrotettu puukuitulevyjä. Alla pilkottaa Enso-pahvia.

Näitä laudoituksia pitäisi vaihtaa ja samalla voisi tarkistaa vinolaudoituksen kunnon

Eihän saunassa periaatteessa mitään vikaa ole, mutta nykyajan ihminen kaipaa sentään lämmintä suihkua ja mukavan tuntuista lattiaa jalkojen alle.

Entäs mitä sanoo remonttikissa, Watti? ''Eipä juurikaan kiinnosta!''

Siemennystä ja koulimista

Vapaapäiväni pyhitin taimien koulimiseen ja siementen istutteluun. Täytyypä myöntää että olen hieman pettynyt tammikuussa istuttamiini siemeniin. Alppipiikkiputkea ei itänyt ollenkaan, syyshohdekukkaakin on itänyt vain muutama kitukasvuinen. Sulopäivänhattua on muutama itänyt, mutta niiden kasvunopeus ei päätä huimaa. Pienet turveruukut eivät toimi, ellei niitä laita pienoiskasvihuoneeseen. Muuten ne kuivuivat koppuroiksi alle päivässä. Mutta ilonaiheitakin on: mummonpalsamin siemenet alkoivat itämään alle viikossa! Myös kolme lyhtykoisoa päätti alkaa kasvamaan ja olivat sen verran hoikkia että koulin nekin omiin ruukkuihinsa ja istutin melko syvälle.

Ennen koulimista mummonpalsamit jaksoivat hädintuskin kannatella päitään, mutta eiköhän syvälle istuttaminen vahvista hentoja varsia. Palsami on tosi janoinen kasvi, muuten helppohoitoinen. Nyt vaan jännitetään minkä värisiä kukkia niihin tulee.

Mummonpalsamit

Olen uskollisesti odottanut kolibrikukkien itämistä jo viime syksystä lähtien. Kun tänään kaivoin siemeniä esiin, niin ei näkynyt merkkiäkään juurtumisesta. Istutin kolibrikukkien ruukkuihin pari amerikantaikapähkinän siementä, streliziat kasvavat sitten kun ne suvaitsevat. Pussissa ainakin luvattiin että taikapähkinä on nopeakasvuinen, toivotaan että ruukkuihin syntyy piakkoin elämää.

Kliivia alkoi kukkimaan. Kliivia kotiutui Essin Puutarhasta tammikuussa, ja siitä lähtien se on kuivattanut lehtiään. Aavistelen kliivian elämänkaaren jäävän lyhyeksi, koko ajan sen lehtiä pitää olla siistimässä. Toivotaan että keväinen mullanvaihto piristää.

Chilejä löytyy kolme kappaletta. Istutin nämä viime vuonna myöhään kesällä. Siemenet itivät nopeasti ja taimet osottautuivat helppohoitoisiksi. En ihmettele miksi monet hurahtavat chilin viljelyyn. Pari kukan alkuakin löytyy, saas nähdä saammeko hedelmiäkin sitten kesällä.

Sormustinkukan siemenet istutin kasvatuspussiin. Siemenet olivat tosi pieniä.

Tässä kasvaa eucalyptus globulus, eli kuumepuu. Kun koskettaa taimen lehtiä, niin käsiin jää ihana eukalyptuksen tuoksu. Ikävä kyllä kasvin makukin on ilmeisesti makoisa, Watti on maistanut kuumepuun toista sirkkalehteä. Alla olevassa kuvassa on toinen ylpeyden aiheeni, yön kuningattaren taimi. Tämä on siemenistä ainoa joka alkoi kasvamaan.

Tämän verran olisi siemeniä odottamassa ulosistutusta.

''Herregud!''

''Huoh..''

''Mami, nyt saa luvan riittää kylvämiset. Enhän minä mahdu edes lintuja katsomaan!''

Mitä kissat tekevät yöllä?

Rönsyilen yhden kirjoituksen verran blogini teemasta. Aiheena tällä kertaa on Watin touhut keskellä yötä ja silloin kun olemme olleet poissa. Kuvat on otettu Foscam-valvontakameroilla, jotka ovat nyt valvomassa Röttelöä. Kamerat ottavat kuvaa heti kun se havaitsee liikettä, ja lähettää ottamansa kuvat sähköpostiin. Annetaan Watin kertoa nyt omin sanoin normipäivänsä kulusta.

''Hiukoo, pakko vierailla ruokakupilla ainakin 4 kertaa mamin työpäivän aikana.''

 

''Pöllölelu on siirrettävä huoneesta toiseen. NYT HETI!!'' Lelujen organisoinnin jälkeen on hyvä torkahtaa moneksi tunniksi.

 

''Mami, tule jo kotiin, on ikävä!''

 

''Hyvä. Kutsuni tehosi, mami ja isi on nyt kotona''.

''Mami ja isi on huonoja metsästäjiä, joten autan näitä uusavuttomia tuomalla heille hiiren aina nukkumaan mennessä.''