Kukkakatsaus

Viikonloppuna oli niin kuuma ettei pihalla eikä sisällä jaksanut tehdä yhtään mitään. Porottava helle vei mehut totaalisesti. 

Olin jo kauan ihmetellyt kun en saa kuviini tallennettua kunnolla kukkien oikeata, kaunista väriä. Useimmat kukkakuvistani olivat aika valottuneita, kuin haudan takaa. Nyt vihdoin löysin valotusta säätelevän namiskan ja kuvieni laatu parani ainakin hieman.

Yksivuotisten penkki

 Joskus toukokuussa kylvämäni lastenkukkaseoksen kukat ovat jo alkaneet kukkia! Laitoin penkkiin sekaan myös kaliforniantuliunikoita, kehäkukkia ja oopiumunikoita. Tällä hetkellä penkissä eniten kukassa on tunnistamattomat, hieman vaatimattoman näköiset kukat.

Liila oopiumunikko. Harmi kun tämä kukki ainoastaan yhden päivän ja sitten lakastui pois.

Kaliforniantuliunikot ovat kuin itse aurinkoja. Ne avautuvat vasta kun aurinko paistaa kunnolla ja suivaantuvat varjosta ja pilvisestä säästä. Illalla ne pistävät itsensä tiukkaan sumppuun. Toisaalta, kalifornialaiselta unikolta ei muunlaista käytöstä voida odottaakaan.

''Joo, tiukasti supussa ollaan, nähdään taas kun aurinko paistaa. Adios!''

Etupihalla

Etupihan alkuperäiset syysleimut kukkivat nyt. Kaikki ovat aniliininpunaista lajiketta. Aniliininpunaisesta väristä en erityisemmin välitä mutta ehkä ensi vuonna laitan niiden seuraan valkoista leimua.

Tämä ainokainen on itse kasvattamani kesäleimu (Phlox drummondii), Phlox of sheep-siemensekoituksesta. Ensi vuonna yritän leimujen kasvatusta uudelleen toivottavasti paremmalla menestyksellä.

Punahattukin kukkii. Punahatut minun täytyy jatkossa kasvattaa siemenestä: tämäkin yksinäinen taisi maksaa taimena lähes 5 euroa.

Kaaosmaiseen etupihan penkkiin on kylväytynyt erikoinen, kaunis sininen kukka. Ankaran googlettamisen tuloksena sain kukalle nyt nimen: tarhaneito, (nigella damascena). Tarhaneitoa viljellään yksivuotisena ja sen siemenkotia käytetään kukka-asetelmissa.

Sekä muualla...

Keltapäivänlilja-pöheikön takana kukkii jokin kämmekkäkukka.

Kesä ei ole kesä ilman päivänkakkaroita <3

 Ryteiköstä löysin ihanan hortensian. Ensi viikonloppuna pitää viedä kaunottarelle kahvia, sitä ei varmastikaan ole lannoitettu vuosiin.

Sain nypittyä monta palsamia mutta urakka tuntuu ylivoimaselta. Suurimmat palsamit yltävät kolmen metrin korkeuteen ja mehiläiset pörisevät pöheikössä. Pelkään että saan piikistä jos nykäisen pörriäisten ruokakasveja. Lisäksi oli niin kuuma. No, ehkä ensi viikolla saan urakan suoritettua loppuun.

Lopuksi esittelen ruman toukan jonka löysimme horsmia repiessämme.