Sivut

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Pikku juttunen

Ukko oli hoitanut hienosti kukkiani ollessani poissa, enon vaimolta saamani tomaatintaimet ovat venähtäneet isoiksi ja nuputkin ovat jo tulleet esiin. (Kiitos A:lle!) Aikaisemmin kylvetyt zinniat ovat myös itäneet.

Olin hieman tyhmä ja malttamaton kun lauantaina uskaltauduin Ukon kyydissä matkaamaan Röttelölle katsomaan mitä puutarhuri on saanut aikaan pihan ruohikkoa ajaessaan. Onneksi matka sujui kommelluksitta ja hissukseen köpöttelin katsomassa miten kukkani voivat, vaikka kipeää se teki.

Suloisen ballerinan ja miesballerinan klik! tarina on selvinnyt. Postaan siitä lähiaikoina erikseen :). 

Johan alkaa näyttämään oikealta puutarhalta! Muutoksen luo pelkästään se, että polveen asti ylettyvä ruohikko on ajettu pois.




Iirispenkkikin erottuu paremmin.

Keskipenkissä oli vielä tulppaanien aika.

 Kullerot

Kultapallerot ovat kukassa :).

Muutama oli kylväytynyt iirispenkkiin.

Pionit: harmia ja hieman toivoa


Mielen meni matalaksi kun näin tämän. Vahingossa tädiltä saamani pioni oli ajettu nurin :(. Onneksi mummo sanoi myöhemmin kriisipuhelun aikana että pioneilla on vahvat juuret, ensi vuonna se varmasti nousee taas.

Sarah Bernhard ja Duchesse De Nemours (kirjoitinko oikein?) ovat kasvaneet paljon ja antavat hieman lohdutusta.

Ei ole pioni, mutta epämääräisyyksien penkissä on kultatyräkki parhaimmillaan, kuin auringonpaiste :).

Siperianunikot

Kenties onnistunein siemenkokeiluni oli siperianunikkojen siementen kylvö. Ennen leikkausta siirsin hiki hatussa isoja unikontaimia sinne tänne. Viikonloppuna ne jo kukkivat.



Ailakit

En tiedä milloin olin ailakin siemeniä kylvänyt ja mikä minulla oli taka-ajatuksena, mutta nyt kuitenkin löysin kahta sorttia. Etupihalla kasvaa isoja, pitkiä ailakkeja ja iirispenkissä matalampaa, ruskealehtistä lajiketta.



Watti

Watti ei paljoa antanut mamille armoa kun tulin kotiin. Nukkumaan mennessä olin hyvilläni kun näytti kuin Watti olisi tulossa antamaan myötuntoisen puskun, mutta vieläkös mitä! Se suuntasi heti vesilasilleni, pettyäkseen ja hypätäkseen pois heti kun huomasi että olin peittänyt lasin kirjalla. Olen jo tottunut Watin taipumukseen varastaa toisten vesilaseista.


Harjasin Watin märällä harjalla saadakseni irtokarvat paremmin pois. Hetken Watti näytti muumeista karanneelta otukselta.

Laskut ovat hyvissä käsissä/mahan alla.

6 kommenttia:

  1. Voi pioni raukka. Mullaki on nyt yksilö, toivottavasti saan menestymään. Kultatyräkin keltainen valoisuus ilahduttaa, toivottavasti mullaki alkas noussa se. Ihana mustakissa watti, hassu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kultatyräkki on ihana, vaikka onkin jo vaikka mitä värejä niin silti sen iloisen keltaisuuden kyllä huomaa :). Täällä se musta kissa nyt mouruaa huomiota vaikka just leikittiin.

      Poista
  2. Hah-hah, Watti on kuin jokin kirjanpitäjä tuossa alimmassa kuvassa. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Watti on tuollainen pikkupelle :D. Jos jossain lojuu paperi tai mikä tahansa, sen päälle pitää mennä makaamaan.

      Poista
  3. Luin nyt vastaukseni kommenttiini tuolta aiemmin ja toivon, että voit nyt paremmin ja henki kulkee jatkossa loistokkaasti! Miesmokoma sitten huristeli, mutta ei tosiaan hätää, varmasti nousee sieltä vielä, voi jo tällä kaudella tehdä uudet lehdet. Ailakit onkin aika suloisia, miksei minulla ole tuollaisia....Watti poseeraa ihan urakalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kysymästä, olo on jo parempi ja virkeämpi :). Enimmäkseen nyt sairaslomalla on tullut tehtyä käsitöitä, ihana kun ennen niille ei oikein piisannut aikaa. Onneksi tosiaan pionit ovat vahvajuurisia! Mahtikukintaa odotan ensi kesänä ja vaikka oranssit liikennevaroitustötsät ympärille ettei enää käy samoin :D. Pitää valvoa tuota ailakkiani. Olen nyt nähnyt sitä luonnossakin, enkä tiedä miten aggressiivisesti käyttäytyy kukkapenkissä. .

      Poista