Sivut

maanantai 13. marraskuuta 2017

Loma Kuninkaitten laaksossa


Missä olen ollut? 


Hengissä ollaan! En ole täällä Bloggerissa julkaissut uusia päivityksiä moneen kuukauteen. Selityksenä minulla on ainoastaan se, että aikani ei yksinkertaisesti ole riittänyt blogini päivittämiseen. Olen joutunut vapaa-ajallani viimeiset muutamat kuukaudet sukututkimuksen pyörteisiin- aiheeseen, josta en aiemmin kuvitellut kiinnostuvani. Kaikki alkoi huvin vuoksi tekemästäni MyHeritage-DNA pakkauksesta, ja tulokset saatuani minun pitikin kaivaa (ja kysellä) kaikki mahdollinen sukuhistoria esiin. Viime aikoina kaikki ylimääräinen vapaa-aika on kulunut netissä eri foorumeita tutkiessa ja kirkonkirjoja lukiessa. Teetimme testit myös muillekin perheen jäsenille. Rakas mummoni huudahti omat erikoiset tuloksensa saatuaan: ''Eihän meidän esi-isät ole muuta ehtineet tehdäkään kuin ravata paikasta toiseen!'' 



Watin kuulumiset



Watti on elämäni tärkein kissa, joten on oikein, että kerron Watin kuulumiset ennen tämän postauksen pääaihetta. 

Watti oli viikko sitten eläinlääkärillä hammaskiven putsauksessa. Luulin että Watin hampaat olisivat olleet hyvässä kunnossa, mutta näin ei ole. Watilla on kissoille yleinen hampaitten syöpymissairaus, johon ei ole mitään hoitokeinoa. Watilta täytyy pian poistattaa kaksi takahammasta, jotka jo olivat kurjassa kunnossa. Olen aivan järkyttynyt, koska Watti ei ikinä ole ilmaissut mitenkään, että sen hampaat olisivat kipeät. 

Eläinlääkärireissusta toivuttuaan seuraavana päivänä Watti oli jo oma itsensä, ja hepuloi häntä hulmuten edestakaisin.

Meillä oli vieraita viime lauantaina. Watti piti vieraille kovaa kuria, eikä empinyt läimäistä, jos vieras uskalsi silittää Wattia. Watti on seurallinen ja rakastaa ihmisten seuraa. Silti se haluaa tutustua paremmin ennen kuin uskaltaa rentoutua vieraitten seurassa. 


Loma Loiren laaksossa



Heinäkuussa olimme Ukon kanssa lomalla Ranskassa Kuninkaitten laaksoksi kutsutussa Loiren laaksossa. Suosittelen Loirea kaikille sellaisille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet joko puutarhoista, linnoista, historiasta, hyvästä ruuasta ja viinistä- tai kaikista edellä mainituista. 

Ainoa asia mikä minua Loiressa (tai Ranskassa) häiritsi, oli se, etteivät ranskalaiset osaa englantia sanaakaan. Edes apteekissa ei ymmärretty kirjaimellisesti sanaakaan englantia. Toisaalta tämä asia ei paljoa häirinnyt siltikään: kummasti raha vaihtoi näppärästi omistajaa esimerkiksi silloin kun Ukko ajoi minut ihanaan ristipistoputiikkiin.  Sain käsillä hosumalla ja sönkötyksellä ostettua tuosta putiikista 60 eurolla vaikka mitä kivaa ristipisto-ohjetta, neuloja ja muita tarvikkeita. 

Puutarhojen Loire

Loiren pikkukylissä oli valtavasti kukkakauppoja, ja todella monella ranskalaisella pihalla oli aivan upeita köynnösruusuja, hortensioita ja vaikka mitä erikoisuuksia. En ole koskaan nähnyt niin upeita jaloruusuja kuin Ranskassa. 

Teimme visiittejä todella moneen linnaan, ja lähes jokaisessa oli upea hyvin hoidettu puutarha. Entisaikaan linnan puutarhat olivat elinehto. Sieltä saatiin vihannesten ja mausteiden lisäksi myös lääkekasveja. 

Nämä alla olevat kuvat on otettu kukkapuistosta, joka sijaitsi Orleans-kaupungin lähellä. Kukkapuistossa oli aivan ihastuttava daalia-, sekä ruusupuisto.








Monenmoisia linnoja 


Ranskalaiset ovat hyvin ylpeitä omista juuristaan ja historiastaan. Historiaa opetetaan lapsille jo ennen esikouluikää. Yövyimme pari yötä ihastuttavassa vanhassa kartanossa Airbnb:n kautta. Tuon kartanon emäntä näytti kuvia pienistä siskontyttäristään. Pikkutytöt olivat olleet sellaisessa lasten leikkipuistossa, jossa oli kaikki Loiren linnat rakennettu minikokoisiksi, lapsen kokoisiksi mökeiksi. Pikkulinnoissa leikkiessään pienet lapsoset oppivat vähän historiaa samalla. Tuli vähän kateellinen olo, kyllä meillä suomalaisillakin on syytä olla historiastamme ylpeä. Jotkut suomalaiset osaavat luetella kaikki Henrik VIII:n vaimot, mutta eivät tiedä missä kaikissa sodissa rohkeat esi-isämme ovatkaan taistelleet. 

Chambord



Tämä on Chambord-niminen linna. Chambordissa ei ole koskaan kukaan asunut pitkiä aikoja. Tämä ''hökkeli'' rakennettiinkin metsästysmajaksi. Ihan sen näköinen, eikös ;).


Chambord oli upea ja komea, mutta minun makuuni se oli kylmä ja sieluton. Linnan sisällä oli vain suuria tyhjiä halleja ja turhia mahtipontisia portaikkoja. Täällä Ukko poltti päreensä kun saksalaisen ameebamainen turisti yritti varastaa meidän eväsleipämme.



 Sully sur Loire

Sully sijaitsi lähellä majapaikkaamme. 1200-luvulla rakennettu Sully oli paljon enemmän historiallisemman tuntuinen kuin pömpoosi Chambord. En nyt muista kuka kuningas tuolla onkaan asunut, mutta muistan kuinka minua huvitti suuressa juhlasalissa suuret kuninkaitten muotokuvat. Samat kasvonpiirteet periytyivät sukupolvelta seuraavalle, monta sataa vuotta. 



Sullyn herttua vaimonsa Rachelin kanssa



Amboise


Pienen ja pittoreskin Amboisen kylän yllä, kallion päällä häämöttää komea Amboisen linna. Amboisen linnan historia sijoittuu ammoisiin roomalaisiin aikoihin saakka. Ranskan kuningas Kaarle VIII rakasti Amboisen linnaa niin paljon, että huolehti Amboisen remontoinnista ja huolenpidosta silloinkin kun ei itse siellä asunut.






Chenonceau

Chenonceau oli minun lomani kohokohta. Chenonceauhun käveltiin läpi korkeitten puitten reunustamaa tietä pitkin, kunnes utuisen vehreän metsäkävelyn jälkeen yhtäkkiä silmien eteen kohoaa maailman kaunein satulinna. Chenonceau on rakennettu osittain joen yläpuolelle, ja siihen kuuluu iso muotopuutarha, jota linnaa hallinneet mahtavat kuningattaret ja vallasnaiset ovat ihailleet työhuoneensa ikkunasta. 

Kuvat eivät tee Chenonceaulle oikeutta. 
Chenonceauta sanotaan naisten linnaksi. Kuuluisia linnan haltiattaria olivat Diane De Poitiers, Henrik II:n rakastajatar, Katariina Mediciläinen, ja Madame Dupin. Diane De Poitiers laajensi linnan Cher-joen yli. Henrik II:n kuoleman jälkeen Katariina Mediciläinen ajoi Dianen linnasta pois, ja asettui itse asumaan linnaan. Madame Dupin pelasti Chenonceaun Ranskan vallankumouksen tuhoamisvimmalta. Hän naamioitutti pikkuisen linnan kappelin puuverstaaksi, ja linna säästyi tuhoamiselta. Opas kertoi meille että toisen maailmansodan aikana natseilla oli jatkuva valmius pommittaa Chenonceau maan tasalle, mutta lopullista käskyä ei tullut, koska linna oli natsienkin mielestä niin lumoava.  





Katariina Medicin työpöytä, noin 600 vuotta vanha. 

Katariina itse.

Nestlen sisarukset, joita Aurinkokuningas ''kunnioitti''.

Aurinkokuninkaan muotokuvan kehyksen kaiverrukseen meni kuulemma 4 täyskasvuista puuta.


 Muuta

En muista kyseisen linnan nimeä, mutta jossain oli sangen kauhistuttavat lasimaalaukset ikkunoissa. 


Tuli selväksi mitä syntiselle tapahtuu jos ei pysy ruodussa. 


Unohtumattomien kokemusten lisäksi Ranska tarjosi meille myös maukkaita paikallisia viinejä. Näitä lipitellessä on hyvä muistella tämän vuoden kesälomaa.   

12 kommenttia:

  1. Vau, upea matka! Olitteko omatoimi- vai valmismatkalla? Ihania nähtävyyksiä ja puutarhoja. Voi, Wattia. Onneksi sai avun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli kokonaan omatoimimatka :). Vuokrasimme auton heti Charles De Gaullen lentokentältä ja yövyimme pari yötä Airbnb:n majatalossa, loput normihotelleissa.

      Poista
  2. Onpa upeita kuvia, kiitos kun jaoit matkamuistoja kanssamme. Varmasti ikimuistoinen matka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olihan se. Varsinkin kun itse olen historiafriikki, niin joka kulmalla oli jotain ihanaa katseltavaa :).

      Poista
  3. Sukututkimus koukuttaa. Serkkuni on tutkinut sänpuoleista sukuamme jo vuosia. Minä olen avustanut häntä tunnistamalla vanhojen kuvien henkilöitä, sillä kasvoin mummuni kupeessa ja muistiini on syöpyneet nimet ja tietoa jo minua ennen eläneistä henkilöistä.
    Voi Wattia, onneksi toipui nipeasti.
    Upea matka teillä on ollut, mitä puutarhoja! Eikä nuo metsästysmajatkaan ole hassumpia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä hyvä että sinä muistat kaikki nimet ja tarinat sukulaisista :). Mikään ei ole ärsyttävämpää kun vanha kaunis valokuva silloin, kun kellään ole tietoa kuka kuvassa esiintyy. Mummoilta saa aina kuulla hauskoja ja liikuttavia tarinoita menneiltä ajoilta.

      Olen sukututkimuksen kautta löytänyt Vaasan suunnilta sukulaisia, joiden kanssa jaamme saman esi-isän ja esi-äidin kolmen sukupolven takaa. Heillä oli jopa meidän mummon mummon kirjoittamia kirjeitä ja runokirjoja jäljellä.

      Minullekin kelpaisi tuollainen matala metsästysmaja :D.

      Poista
  4. Mukava lukea kuulumisiasi. Itsekin olen ehtinyt enää harvoin tänne Bloggerin puolelle lueskelemaan. Aika ei vain riitä kaikkeen mitä haluaisi tehdä. Upea matka teillä😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, oli kyllä mieleenpainuva matka :). Ei aika tosiaan aina riitä kaikkeen vaikka haluaisikin, siitä ei kannata tuntea huonoa omatuntoa.

      Poista
  5. On tuolla ollut näkemistä, vau! Ihania kukkia ja linnoja, aah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli historian havinaa, ja jokaisessa linnassa oli upea puutarha :).

      Poista
  6. Kirjoittaisitko uuden vuoden kuulumisia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi! Voi hitsit, olen kokonaan unohtanut päivitellä kuulumisia :(. Aion päivitellä tämän viikon aikana, kunhan löydän kameran akun laturin, olisi kiva ottaa Watista uusia kuvia..

      Poista