Viikonloppua odotellessa

Pari lukijaani ovat toivoneet lisää päivityksiä blogiini joten täältä pesee, kerron vaikkapa siitä mikä viikonloppuna meitä odottaa ja lisäksi kerron siemenkylvöjeni tilanteesta.

Meidän täytyisi saada pelargoni-reunusnauha asennettua keittiön katon rajaan, tuo tapettirulla on pyörinyt nurkissamme jo kuukausitolkulla. Kumpikaan meistä ei ole koskaan tapetoinut, vaikka muuten tapeteista kovasti pidämmekin. Mutta nyt kun luin paperitapetin asennusohjeista, alkoi kauhistuttamaan. Toivottavasti tapettipöytänä voi käyttää tavallista ruokapöytää, muuten tapetoinnille tulee aika paljon hintaa. Lisäksi pelottaa jos sotkemme vastamaalatut lattiat ja seinät liisteriin. Emme ole niin fanaattisia perinnerakentamisen kannattajia että alkaisimme itse tekemään vehnäjauhoista liisteriä, kaupan tavara saa luvan kelvata.

Rahaa säästääksemme aiomme kesän aikana maalata talon itse. Jostain täytyisi vaan etsiä aikaa... Aina sunnuntain koittaessa tuntuu että juurihan me tulimme tänne, paljoakaan ei olla saatu aikaiseksi ja taas täytyy lähteä ajamaan pääkaupunkiseutua kohden.

Watti tarkistaa passaako tapetin laatu meille.

 Saimme ukon kaverilta kasan vanhoja betonitiiliä. Tiilet pääsevät reunustamaan kukkapenkkejä, ellemme keksi niille parempaa käyttötarkoitusta. Ehdotuksia otetaan vastaan! Rajaan nyt ainakin tulevan valkopallo-ohdakepenkin noilla tiilillä.

Minua odottaa röttelöllä tapetoinnin ja kukkien istutuksen lisäksi kamppailu jättipalsamien, jättiputkien ja kortteiden kanssa. Sain vahvistuksen sille epämääräiselle versomuodostelmalle joka on vajan takana. Jättipalsamiahan se. Jättipalsami on kauhujen kasvi, se leviää kuin rutto ja jaksaa lennättää siemeniään 7 metrin päähän itsestään. Kasvi on vieraslaji joka tukahduttaa alkuperäiset suomalaiset kasvilajikkeet hyvin nopeasti.

Jättipalsami

Toinen kauhukasvimme on jättiputki. Se on myrkyllinen, sitä ei saa käsitellä paljain käsin ja se jättipalsamin tavoin tuhoaa agressiivisella leviämisellään alkuperäiskasveja. Siinä missä palsamit ovat helppo repiä maasta, jättiputki on syvempänä maassa. Viimeksi kun katsoin niin jättiputken versot uhkaavat jo tulevaa kellokukkaketoani.

Jättiputki

Korte

Sitten hieman kivemmista kasveista. Otin yhteiskuvan kaikkein onnistuneimmista siemenkylvösteni tuloksista. Kuvassa on taka-alalla yksinäinen alppipiikkiputki, ainoa joka koko pussista iti. Olen suojeleva ainoata alppipiikkiputkeani kohtaan, se pääsee puutarhaan vasta kun ei varmasti enää tule halloja. Alppipiikkiputken vieressä on tammihortensia, se tekee maata pitkin rönsyjä. Tammihortensian voisin tänä kesänä laittaa ulos, kunhan suojaan sen rikkakasveilta kunnolla. Punaisessa purkissa on lyhtykoisoa, edessä on ruusumalvaa. Pienimmässä purkissa on valkopallo-ohdaketta, ne aion istuttaa nyt viikonloppuna ennen kuin ne halkaisevat ruukun kovalla kasvullaan.

Leijonankitaa en aio enää tulevaisuudessa siemenistä kasvattaa, suurimmasta osasta taimia tuli todella honteloita. Niitä taimia en kehtaa edes esitellä. Daaliat taas olivat kiva yllätys, ne alkoivat välittömästi multaan pistämisen jälkeen kasvamaan.

Daalia

Mummonpalsameista kaksi vahvinta selvisi pimeän talven lisäksi myös kömpelön Watin keväisestä riehumiskohtauksesta, jonka seurauksena pari palsamia  napsahti poikki ja sormustinkukkakylvökseni tuhoutui. Jäljelle jääneet palsamit alkanevat pian kukkimaan.

Minulla on myös muutama mysteeritaimikin kasvamassa: Englannista saapuneen siemenlähetyksen kirjekuoren pohjalla oli pari epämääräistä siementä. Laitoin ne kaikki itämään, katsotaan mitä niistä tulee... muumien angostuuraa ehkäpä?

Mysteeritaimet